Metsä

Suopursusta ja kihokista lääkkeitä diabetekseen ja syöpään, ahkerille poimijoille luvassa tuhansia euroja

Suomessa poimitusta suopursusta valtaosa viedään Keski-Eurooppaan. Tuotekehitys Suomessa vaatii lisää tutkimusta.
Ari Ahlfors
Kihokille olisi kysyntää, jos poimijoita löytyisi.

Suometsissä ja kosteikoissa kasvaa suuri määrä kasveja, joita voitaisiin hyödyntää monipuolisesti. Luonnonvarakeskus Luke kertoo, että kasveista saadaan muun muassa kasvinsuojeluaineita, ravintolisiä ja raaka-aineita lääketeollisuuteen. Lisäksi kasvien keruusta voidaan saada huomattavia lisätuloja.

Suopursua voisi hyödyntää torjunta-aineena. Sen eteerisen öljyn on todettu suomalaistutkimuksissa vähentävän kaalikoin viljelyksille aiheuttamia vahinkoja, Luken erityistutkija Sari Himanen kertoo.

"Ala kaipaa kuitenkin vielä lisää tutkimusta ja vähemmän byrokratiaa ennen kuin päästään varsinaiseen tuotekehitykseen."

Himasen mukaan luonnon bioaktiivisten aineiden käyttöä kasvinsuojelussa synteettisten aineiden korvaajina tulisi Suomessa edistää nykyistä aktiivisemmin.

Suopursulla on myös lupaavia lääkinnällisiä ominaisuuksia. Sen ja kihokin on todettu tehoavan erilaisiin tulehdusperäisiin vaivoihin.

Suopursun bioaktiivisista yhdisteistä voisi tulevaisuudessa olla apua diabeteksen hoidossa. Kihokin erään yhdisteen on havaittu vähentävän huomattavasti rintasyöpäsolujen kasvua.

Suomessa kerätystä suopursusta valtaosa viedään Keski-Eurooppaan. Siellä siitä valmistetaan esimerkiksi homeopaattisia tuotteita hoitamaan haavoja, hyönteisten puremia sekä reuman oireita.

Kihokkia löytyy kolmen kotimaisen yrityksen tuotevalikoimasta, mutta senkin sadosta huomattava osa viedään ulkomaille.

"Oulun ympäristössä kihokkia kerättiin tänä vuonna hyvin, hieman yli tuhat kiloa. Suurin sato saatiin suopursusta, 1700 kiloa", Oulun 4H-yhdistyksen toiminnanohjaaja Sirkka Vahtola kertoo.

Kasvien keruuseen osallistui reilut 100 poimijaa, joille maksettiin tänä vuonna kihokista 47 euroa ja suopursusta 7,7 euroa kilolta. Useissa talouksissa poimijatulot vaihtelivat 500–800 euron välillä, mutta ahkerimmat tienasivat jopa 5 000 euroa. Suopursun ja kihokin yhteenlasketut poimijatulot olivat noin 60 000 euroa.

Kihokille olisi enemmänkin kysyntää, mutta poimijoista on pula – vaikka 4H-yhdistys on järjestänyt ahkerasti poimijakoulutuksia ja avannut uusia ostopisteitä. Suopursun tilanne on päinvastainen: poimijoita riittäisi, jos raaka-aineelle olisi enemmän ostajia.

Katso uusin video
Lue lisää

Soilta kerätään kihokkia vientiin – "Poiminta ei vaaranna kasvustoja, jos noudatetaan ohjeita"

Myyräkannat runsastuneet keväästä – paikoin myyriä jopa viime syksyä enemmän

Kunnostusojituksia tehdään vuosittain jopa 70 000 hehtaarilla – Aarre: Näitä asioita onnistunut ja kannattava kunnostusojitus vaatii

Muutos huomioitava investoinneissa