Metsä

Jatkuva kasvatus vaatii tarkkaa suunnittelua – "Nuori, tasaikäinen metsikkö ei ole helpoimmasta päästä"

Jatkuvalle kasvatukselle ei ole olemassa valmiina kasvumalleja, joten jokaisella kohteella hakkuut pitää suunnitella tarkkaan, sanoo metsänomistaja Marika Hänninen.
Kari Salonen
Koivut, jotka piiskasivat pääpuulajina kasvavia mäntyjä, saivat lähteä ennakkoraivauksessa. Hyvälaatuiset lehtipuut jäävät, sillä tavoitteena on lisätä sekapuustoisuutta, kertoo metsänomistaja Marika Hänninen.

Noin kaksikymmentä vuotta sitten istutettu tasaikäinen, kymmenen hehtaarin männikkö on saanut sukupolvenvaihdoksessa uuden omistajan ja uuden tulevaisuudensuunnitelman. Tiheänä kasvava puusto odottaa nuorenmetsänhoitoa, mutta suunnitelmissa on myös lähteä muokkaamaan metsää avohakkuuta välttelevään jatkuvan kasvatuksen asentoon.

MT PLUS
Lue vapaasti kaikki MTPLUS-artikkelit!
Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään.
Sulje banneri
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaajana luet tämän ja kaikki muut koko Suomea kiinnostavat jutut. Tilaa nyt!
Tilaa MT Digi 9,90 €/kk
Lehden tilaaja, ota digi käyttöön.
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa MT Digi
Tilaa MT Digi
Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Video: Näin käy, jos metsän jättää hoitamatta

Tutkimus: Korpikuusikoissa jatkuva kasvatus kannattaa

Tutkimus: Avohakkuun jälkeen maasta vapautuu hiiltä 10–30 vuotta

Jatkuvaa vai jaksollista metsänkasvatusta? – "Eihän rakennusmiehelläkään ole pakissa vain sahoja tai vasaroita, vaan molempia"