Metsä

Tuhkalannoitteella tukki pulskistuu suometsissä

Kesä on metsien lannoitusten sesonkiaikaa. Ne keskittyvät Pohjanmaalle, Savoon ja Karjalaan.
Sanne Katainen
Ruotsalainen helikopteriyritys Scandair Helicopter levitti elokuun alussa 270 000 kiloa lannoitetta Sukevan yhteismetsiin ja metsänhoitoyhdistys Savotan asiakkaille.

Kiertotalousyhtiö Ecolan tekee noin puolet Suomen helikopterilannoituksista. Tämän vuoden lannoituksista puolet on hoidettu. Eniten urakoidaan kesällä, mutta helikopterista lannoitetaan jonkin verran myös talvella.

Metsälannoitteiden osuus kokonaislannoitemääristä on vain kaksi prosenttia.

”Hiljaisimpina vuosina on lannoitettu 40 000 hehtaaria. Nyt ollaan 60 000 hehtaarin vuosivauhdissa”, Ecolanin myyntipäällikkö Heikki Suvanto kertoo.

Yhteismetsiä on lannoitettu yksityismetsiä enemmän.

Yksityiset metsänomistajat ovat kuitenkin suurmetsä­talouksia tasaisempia lannoittajia. Metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen lannoitusmäärät vaihtelevat vuosittain voimakkaasti.

”Meillä Sukevan yhteismetsässä soita on paljon, joten erityisesti tuhkalannoitteet tulevat tarpeeseen”, puheenjohtaja Ari Sirviö kertoo.

Puheenjohtaja odottaa, että lannoitus nostaa tukkiprosenttia. Sirviön mukaan erityisesti Savossa ja Karjalassa lannoitus on luonnollinen osa metsänhoitoa.

”Metsä on meille savolaisille tärkeä tulonlähde ja tilakoot ovat isoja. Etelässä toimeentulo saattaa tulla muista lähteistä.”

Myös Suvanto on huomannut alueelliset erot.

”Kun mennään Jyväskylästä etelään, kiinnostus lannoitusta kohtaan heikkenee. Pohjanmaalla, Karjalassa ja Savossa tiedetään, että ojituksen lisäksi lannoitus kulkee käsi kädessä eurojen kanssa”, hän sanoo.

Työaikaan suhteutettuna 60 prosenttia tehdään kemiallisilla lannoitteilla ja loput tuhkalannoitteilla.

Tuhkalannoitteet ovat erityisesti suometsiä varten. Kemialliset typpi- ja boorilannoitteet sopivat taas kangasmaille.

”Aiemmin levitimme lannoitteita sekä maitse että ilmasta, nykyään vain ilmasta. Helikopterista voi lannoittaa lähes ympäri vuoden, kun taas maasta vain talvisin”, Suvanto kertoo.

Katso uusin video
Lue lisää

Yhteismetsän voi perustaa myös yksin – Aarre: Posiolainen Marko Poropudas päätyi ratkaisuun lastensa takia

Suomi ei ole edelläkävijä kiertotaloudessa – lait kaipaavat uudistusta ja luonnonvarat hinnoittelua uudelleen

Turvemaiden terveyslannoitukset kasvussa, kemeratuen muutos näkyy jo nyt

Lantafosforin siirtoa kokeillaan jo nyt