Metsä

UPM vastaa Metsä Groupin arvosteluun mäntyöljystä

"Yritysten on voitava luottaa toimintaympäristön ja politiikan johdonmukaisuuteen."
Kari Salonen
UPM valmistaa mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannassa.

Metsä Group ja UPM kiistelevät siitä, kuinka mäntyöljyä pitäisi kohdella biodieselin raaka-aineena. MTK toivoo yhtiöiden löytävän nopeasti yhteisen sävelen, sillä EU:n uusiutuvan energian red II -direktiiviin liittyy monia uhkia.

Mäntyöljyn nykyinen asema määritellään EU:n iluc-direktiivissä, jonka mukaan mäntyöljy luokitellaan metsäteollisuuden tähteeksi. Sen perusteella mäntyöljystä valmistettu biopolttoaine voidaan laskea biopolttoainevelvoitteessa kaksinkertaiseksi.

Kaksoislaskenta antaa biodieselille selkeän kilpailuedun. Metsä Groupin mukaan kyse on biodieselin saamasta tuesta.

"Mäntyöljy ei ole jätettä. Sekoitevelvoite nostaa keinotekoisesti biodieselin kysyntää ja hintaa", Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan puheenjohtaja Martti Asunta tiivisti MT:n haastattelussa tänään.

Mäntyöljyä syntyy sellunkeiton yhteydessä puun pihkasta. UPM valmistaa siitä uusiutuvaa dieseliä Kaukaan tehtailla Lappeenrannassa.

UPM:n toivoo, että EU:ssa käynnissä oleva red II käsittely ei tuo muutoksia mäntyöljyn asemaan. EU:ssa red II:sta vallitsee suuri erimielisyys.

"Biotalouden edistämisessä odotamme, että yksityiset toimijat voivat luottaa toimintaympäristön ja politiikan johdonmukaisuuteen. On koko maan etu jos onnistumme monipuolistamaan biotaloutta uusilla innovaatioilla ja kasvattamaan suomalaisten metsien tarjoamaa lisäarvoa sekä siitä seuraavaa vientiä pitkäjänteisesti", toteaa MT:lle yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Stefan Sundman UPM:stä.

Sundman muistuttaa, että komission esityksen mukaisesti kaksoislaskettavuus loppuu vuoteen 2020 ja se korvautuu omalla sekoituskiintiöllä kehittyneille biopolttoaineille. Tämä pätee myös mäntyöljypohjaiselle Biovernolle.

Sundmanin mukaan UPM on innovaatiotalo, jonka pyrkimyksenä on kehittää tulevaisuuden tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä maailmassa.

"Tämä on myös biotalouden perusajatus. Uudet innovaatiot rakentuvat usein olemassa olevan liiketoiminnan tähdevirroista tai tarjoamista synergioista."

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toivoo MT:n verkkokeskustelussa, että metsäyhtiöt pääsevät nopeasti yhteisymmärrykseen. Yhtenäistä neuvotteluvoimaa tarvitaan, sillä red II alkuperäinen linjaus halusi esimerkiksi lopettaa puunkorjuun turvemailta.

"Sitä en oikein ymmärrä, että miksi se on niin vaikea kysymys tuo mäntyöljy? Jos ja kun biopolttoaineita tarvitaan, niin jostakinhan ne on tehtävä. Sekoitevelvoite on osa jo päätettyä ilmastopolitiikkaa."

Tiirolan mukaan puunjalostuksen jakeet ja sivuvirrat ovat monessa suhteessa kestävämpi ratkaisu kuin moni muu komponentti.

"Käsitteestä tuki voi olla monta mieltä. Onko myös se tuki jollekin muulle, jos estetään jotakin ja sallitaan toista? Mäntyöljyn lisäksi on kyse muistakin sivujakeista kuten purusta, josta samanlailla sanotaan, että siitä voi tehdä jotakin arvokkaampaa, mutta silti se mätänee sahojen pihassa."

Mäntyöljyn kysynnän kasvua Tiirola pitää metsänomistajien etuna. "Olisiko se kamalaa, jos sen seurauksena kuitupuusta pystyisi maksamaan edes himppuisen enemmän?"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsä Group hakee oppisopimuskoulutukseen 50 uutta ammattilaista

Puurakentaminen on iso ilmastoteko

Metsä Tissue suunnittelee 230 miljoonan euron investointia pehmopaperiin Ruotsissa

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI