Auton ostajaa sumutetaan

Autonvalmistajien ilmoittamat kulutuslukemat ja autojen todellinen kulutus jäävät yhä kauemmaksi toisistaan. Osittain kyse on autotehtaiden tietoisesta viherhuijauksesta.

Paine autojen kulutuksen vähentämiseen tulee EU:sta, joka haluaa vähentää öljyriippuvuuttaan. Se on asettanut autonvalmistajille aina vaan tiukempia päästötavoitteita ja hyvä niin.

Ilman pakkoa maailma näyttäisi toiselta. Jos insinöörit saisivat itse päättää, he keskittyisivät vain auton tehojen nostamiseen.

Nyt on saatu lisää tehoa ja vääntöä entistä pienemmällä kulutuksella. Esimerkiksi Ford esitteli juuri uuden kolmipyttyisen ekokoneen, jonka tilavuus on litran tietämissä.

Siitä irtoaa tehoa tuplaten vanhaan Datsun 100A:han verrattuna. Koneen vääntö hakkaa useimmat vanhat dieselit. Ja silti koneen virallinen kulutus 100A:ta huomattavasti suuremmalla perheautolla jää viiteen litraan tai alle.

Vielä muutama vuosi sitten moinen yhtälö ei olisi ollut mahdollinen. Kun EU painoi henkilöautojen päästötavoitteen 130 grammaan kilometriä kohti, sitä pidettiin epärealistisena.

Selkä seinää vasten asetettuina tulosta syntyi nopeasti. Ensin meni rikki 130 grammaa ja tällä hetkellä kaupasta saa autoja, joiden päästöt on painettu alle 100 grammaan.

Valitettavasti osa tuosta muutoksesta on harhaa. Ekokoneet on viritetty EU:n virallista kulutustestiä varten.

Käytännössä normikulutukseen on lähes mahdotonta päästä. Ja niin, että harha on sitä suurempi, mitä pitempi ekolitania auton nimen perässä on.

Lopputulos jää kauaksi toivotusta, kun äärimmäisen vähäpäästöiseksi viritetty ja pieni ekokone asennetaan perheautoon. Lasti ja maantienopeudet ovat koneen vähäpäästöisyydelle tappava yhdistelmä.

Viiden litran sijaan bensaa palaa seitsemän tai kahdeksan litraa.

Herää kysymys, mitä järkeä touhussa on. Samaan kulutuslukemaan pääsee vähän suuremmalla mutta kuormaa sietävällä peruskoneella isommin ponnistelematta.

Omana verrokkinani on ollut vanha diesel-Vectra, joka kulkee tietyn lenkin kuormattuna kesällä 5,6 litralla. Perheelle epämiellyttävän ahtaiden ekoautojen kulutus on pompannut samalla lenkillä ja kuormalla kaksinkertaiseksi.

Talvi on oma lukunsa. Viralliset kulutuslukemat eivät ota huomioon kylmäkäynnistyksiä, eivätkä lämmityslaitteen ja valojen käyttötarvetta. EU on joustanut energiansäästön nimissä jopa takavalojen käytöstä.

Noita ilman takavaloja ajavia autoja näkyy jo Suomenkin talvimyräköistä. Jälki on välillä sen mukaista.

Vähäpäästöisten dieselien ja osin myös bensakoneiden ongelmana on lämmön riittävyys.

Kun koneet on viritetty äärimmäisen tehokkaiksi, lämpöä ei riitä sisälle. Kuskin ja matkustajien hytinä on poistettu lisälämmittimellä.

Kaupunkien lähiöissä haisee talviaamuisin diesel, mutta katku ei ole liikkuvista autoista, vaan autojen esilämmityksestä peräisin. Eikä siinä mitata polttoaineen kulutusta tai päästöjä.

Juuri nyt valtio ohjaa verotuksella suomalaisia pieniin ekoautoihin. Muistetaan silti, että kyse on osin pelkästä sumutuksesta.

Usein lopputulos on ympäristön kannalta sama vähän suuremmillakin moottoreilla.

Ei siksi syyllistetä niihin päätyneitä turhan rankasti.