Sananlaskuille uusiokäyttöä
Jukka Pasonen: "Ota itse ensimmäisenä, niin et jää koskaan ilman."Ennen viisaus siirtyi sukupolvilta toisille suullisesti. Muun muassa sananlaskut kertoivat kansalle käyttäytymisnormit ja sosiaaliset rajat sekä opettivat, miten selvitä arjen ankaruudessa.
Ne jatkoivat valistusta siitä, mihin piispa ja Biblia lopettivat. Kansa ymmärsi realiteetit ja osasi taipua taittumatta nöyränä mahdottomuuksien edessä. Niissä kiteytyi kansan luonne ja moraali.
Nykyisin on toisin. Kaikki tarvittava viisaus löytyy Wikipediasta ja Suomi24:stä. Sivistyksen aukot täyttyvät Big Brotherista ja Huippumalli hausta.
Sananlaskuista moni ei ole kuullutkaan. Meidän vanhempienkin on jo aika unohtaa tuntemamme sananlaskujen tulkinnat. Jos emme päivitä vertauksia nykyaikaan, meidät jyrätään.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Sananlasku: "Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla."
Wanha tulkinta: Ei kannata ahnehtia. Liikaa pyytävälle voi jäädä pelkkä luu käteen.
Uusiokäyttö: Lähtisin siitä, että yksi pyy on riittämätön tavoite. Ensiksi eriytetään pivo omaksi tytäryhtiökseen. Sitten ammutaan kaikki liikkuva kaikilta oksilta. Lopuksi karsitaan oksat, kaadetaan rungot ja kaivetaan ylös juurakot. Lopuksi kaikki myydään eniten tarjoavalle.
Sananlasku: "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan."
Wanha tulkinta: Muut kannattaa ottaa aina huomioon. Jos käyttäytyy kohteliaasti ja reilusti, saattaa itsekin saada reilua kohtelua.
Uusiokäyttö: Jos joku alkaa huudella takaisin, niin huuda kovempaa tai käytä fysiikkaa, jos se ei muuten usko. Sitä paitsi sen koko metsänhän voi kaataa. Eipä huutele enää koskaan takaisin.
Sananlasku: "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa."
Wanha tulkinta: Ei kannata haihatella esimerkiksi nousua ylempään sosiaaliluokkaan tai himoita tavaroita, jotka eivät omassa asemassa olevalle kuulu. Siinä voi menettää sen kaiken vähänkin, mitä omistaa.
Uusiokäyttö: Taas tässä on joku hemmetin risu, nurin vaan katajat ja kuuset, asfalttia päälle ja skeittaamaan.
Sananlasku: "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto."
Alunperin se on perua eräkulttuurista. Iso kuusi tarjosi suojaa sateelta, mutta sitä ei ollut hyvä käyttää ilman metsänhaltijan suostumusta. Toisaalta se voidaan tulkita myös kuten sanalasku "Sen ehdoilla elät jonka leipää syöt."
Uusiokäyttö: Nyt nämä puut tosiaan riittävät. Nurin joka ikinen kuiskiva kuusi.
Sananlasku: "Joka toisell e kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa."
Wanha tulkinta: Elä rehellisesti, älä ilkeyksiä punoen. Tulkinta suunnilleen sama kuin sanalaskussa: "Pilkka sattuu omaan nilkkaan."
Uusiokäyttö: Kaivan vain sellaisia kuoppia, joihin mahtuu pienet surkimukset. Isokenkaisenä en itse mahdu niihin putoamaan. Porskutan vain.
Vanhat sananlaskut taitavat tosiaan olla aikansa eläneitä. Mitä jos kokeiltaisiin keksiä pari tähän päivään osuvaa ilmaisua.
Uusi huuli: " Pienellä petoksella saa pientä ekstraa; kunnon kusetuksella kunnon tuoton."
Wanhan tulkinta: ???
Nykytodellisuus: Peilistäsi katsoo luuseri, jos et tajua tämän sanomaa.
Uusi huuli: "Ota itse ensimmäisenä, niin et jää koskaan ilman."
Wanhan tulkinta: Hei, nämähän on ihan hirveitä. Missä moraali?
Nykytodellisuus: Oli mitä oli, mutta totta joka sana. Mikä se moraali muuten on? Onko sulla siitä jokin esimerkki?
Ota kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat