Suutari pysyköön lestissään

OP-ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen kirjoitti paikallislehdissä ”suomalaisesta maataloustukijärjestelmästä”. Ei se ole suomalainen, vaan EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja tukijärjestelmä. Siihen kuuluu matalahintajärjestelmä. Matalia hintoja kompensoidaan monimutkaisella tukijärjestelmällä. Osa rahasta tulee EU:n budjetista ja osa Suomen budjetista. Tosiasia on, että näillä alkutuotannon hinnoilla yksikään tila ei toimisi taloudellisesti ilman tukijärjestelmää.

Karhinen ihmetteli, miksi omistajaohjaus ei toimi maatalousyrittäjien äänivallassa olevissa elintarvikeyhtiöissä. Tunnen hyvin vain maitosektoria ja olen Karhisen kanssa eri mieltä. Kauppa sanelee hinnan ja on kasvattanut vuosikymmenet omaa osuuttaan tuotteen loppuhinnasta. Maidon hinta oli 7 vuotta sitten noin 48 snt/l. Venäjän viennin loppuminen 2015 romahdutti maidon hintaa 25 prosenttia. Tuottajahinta on kohonnut kovin hitaasti ja on nyt noin 40 snt/l. Kustannusten kohoaminen on syönyt hinnannousun.

Huonot satovuodet ovat heikentäneet kaikkien tilojen kannattavuutta. Viime kesä on kevätviljojen osalta huonoin miesmuistiin. Viime vuosi toi myös rajut korotukset polttoaineiden hintoihin, ja nousu on jatkunut. Lannoitteiden rakettimainen hinnannousu vie pohjan pois kannattavalta tuotannolta.

Vihaksi pistää myös Karhisen lausuma ”Omaksumamme tukipolitiikka ohjaa tuottajien päätöksiä ratkaisevalla tavalla. Tuottajat on opetettu siihen, että uusin ongelmiin ratkaisu haetaan yhteiskunnan tuesta.” Koska minulla on vähän enemmän kokemusta käytännön maataloustuotannosta, tukijärjestelmästä ja maatilan tulojen muodostumisesta erikokoisilla tiloilla, loukkaannun tosissani Karhisen väitteistä.

Olen myös vahvasti eri mieltä, että rakenteellisia uudistuksia ei olisi tehty tai etsitty oma-aloitteisesti ratkaisuja kannattavuuden parantamiseksi. Siitä olen samaa mieltä, että maatalouden yrittäjätulo on laskenut yli 20 vuoden ajan.

En luota pankkimiehen arvioon, mikä on hallittua riskinottoa maataloustuotannossa ja mikä ei. Siitä on nyt näyttöä tuhansien liian nopeasti laajentaneitten tilojen vaikeuksissa.

Edelleen olen eri linjoilla Karhisen kanssa, että peltotukien pääomittumista pitäisi vielä vahvistaa.

Pitäisiköhän minun mennä pankkimaailmaan antamaan ohjeita, kuinka siellä pitäisi asioita hoidella ja kehittää ja kuinka kaikki on tähän saakka tehty väärin?