Mielipiteet

Biokaasun kannattavuus on iso haaste

Maataloussyötteiden käyttö biokaasutuotannossa edistää järkevää ravinnekiertoa. Biometaaniksi jalostettuna biokaasulla on myös merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. Sen sijaan koko energiajärjestelmän kannalta biokaasun merkitys on rajallisempi.

Biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen vaatii tukien ohella sääntelyn ja osaamisen kehittämistä.

Vetämäni biokaasuohjelmaa valmisteleva työryhmä antoi tammikuun lopulla raporttinsa, johon sisältyy yhteensä 24 toimenpide-ehdotusta. Vastuut jatkotyöstä on myös selkeästi osoitettu ministeriöille. Biokaasu linkittyy moneen politiikka-alaan: maatalous, energia, liikenne, verotus, ympäristö.

Alan suurin haaste on kannattavuus. Biokaasun käytön laajentamiseksi on vähennettävä talouteen liittyvää epävarmuutta ja luotava pitkäjänteisiä kannustimia. Hallitusohjelmaan kirjattu biokaasun liittäminen liikenteen biopolttoaineiden jakelu­velvoitteen piiriin on yksi keskeisimmistä kysymyksistä.

EU:n valtiontukisäännösten vuoksi jakeluvelvoite edellyttäisi samalla osittaista luopumista biokaasun nykyisestä verottomuudesta. Nämä toimijoiden kannalta olennaiset ohjaus­keinojen muutokset tulee toteuttaa harkiten ja selvitysten pohjalta, aidosti toimintaympäristön varmuutta parantaen.

Suorista tuista tärkeimpiä ovat erilaiset tuet maatiloilla, maaseudun yrityksissä ja suurissa teollisissa yksiköissä tehtäville investoinneille sekä ravinnekiertoa edistävät maatalouden tuet. Syötteistä käyttämätöntä potentiaalia on erityisesti lannan osalta. Sen laajamittaisempi biokaasukäyttö toisi myönteisiä ympäristövaikutuksia, myös maankäytön kautta.

Päästö- ja ilmastovaikutuksista tarvittaisiin kuitenkin ylipäänsä täsmällisempää tietoa. Potentiaalimielessä tehokkaimmin hyödynnetään nykyisin jätevedenpuhdistamojen lietteitä. Esimerkiksi oljelle on puolestaan monia vaihtoehtoisia hyödyntämistapoja.

Liikenteen päästöjen leikkaaminen on välttämätöntä johtuen erityisesti EU:ssa päästökaupan ulkopuolisille toimialoille säädetystä velvoitteesta. Kaasuautoilun edistämiseksi työ- ja elinkeino­ministeriö tukee julkisten kaasutankkauspisteiden rakentamista. Tukea myöntää käytännössä Energiavirasto kilpailutuksen kautta.

Tankkausasemia on nyt liki 50, lähinnä eteläisessä Suomessa, ja kaasuautoja noin 10 000. Nykyistä 50 000 kaasuauton tavoitetta vuoteen 2030 on syytä pohtia strategiatasolla uudelleen. Unohtaa ei sovi myöskään nesteytetyn biometaanin mahdollista tulevaa roolia suurten kulkuneuvojen käyttövoimana.

Hallitusohjelman yhteydessä on lähivuosille kaavailtu yhteensä 16 miljoonaa euroa tukea ravinnekierrätykseen ja 7,5 miljoonaa euroa biokaasulaitosten ja lannankäsittelyn investointeihin. Itse biokaasu­ohjelman toimeenpanoon on osoitettu 10 miljoonaa euroa, jota työryhmä ehdottaa suunnattavaksi kaasutankkaus­pisteiden kasvavaan tukeen, neuvontaan sekä biokaasu­klusterin kokoamiseen.

Järkevää olisi kehittää myös EU-sääntelyä ja tukia edistämään biokaasualaa, suoraan ja epäsuorasti. Kokonaisuuteen kuuluvat ainakin valtiontukisäännöstö ja EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Kiertotalouden ja uusiutuvan energian säädösten toimeenpanossa voidaan myös tehostaa ravinnekiertoa sekä biokaasuhankkeiden luvitusta.

Jakeluvelvoitteen ja tankkausasemien ohella biometaanin liikennekäyttöä voidaan edistää muun muassa strategiatyön kautta, julkisen sektorin ajoneuvohankinnoin sekä ajoneuvojen konversio­tukien avulla.

Biokaasuala on monimuotoinen ja etenkin maatalouden paikallinen toimintaympäristö vaihteleva niin ravinnekierron kuin syötteidenkin kannalta. Pohjalaisen lypsykarjatilallisen näkökulmasta haasteet ovat erilaiset kuin vaikkapa hämäläisellä viljatilalla.

Neuvontaa ja osaamista tarvitaan niin verkostojen luomisessa kuin vaikkapa viranomaistoiminnassa. Biokaasun käyttöön liittyy myös riskejä – turvallisuuden pitää olla alan osaamisen ytimessä.

Biokaasun rooli maamme energiataseessa ei ole suuren suuri, nyt noin 0,3 prosenttia ja 2020-luvun lopulla ehkä prosentin. Biometaanin osuus Suomessa myytävästä putki­kaasusta on pieni, vaikka voikin jatkossa kohota myös avattujen alueellisten kaasumarkkinoiden kautta. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

Biokaasualan merkitys ravinnekierron, päästöjen ja liikenteen vähähiilistämisen kannalta on merkittävä. Se heijastaa myös ilmasto- ja energiapolitiikassa laajemminkin tervetullutta toiminta­tapaa: päästöjä vähennetään toimialojen integroinnilla. Yhteen pelaten saadaan parhaat tulokset.

Riku Huttunen

energiaosaston ylijohtaja

työ- ja elinkeino­ministeriö

Biokaasulla on merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Lue lisää