Mielipiteet

Yritykset samalle viivalle ely-rahoituksessa

Suomi tarvitsee kipeästi lisää vientiyrityksiä. Tehtävä on haastava – kotimarkkinoiden ulkopuolelle laajentuminen vaatii yritykseltä maailman­luokan bisnesideaa ja merkittäviä panostuksia.

Tulevan vientimenestyksen kannalta on olennaista tunnistaa ne yritykset, joissa on eniten potentiaalia. Elinkeinoelämän keskusliiton selvitysten mukaan Suomessa on reilut 10 000 pk-yritystä, jotka ovat ottamassa kansainvälistymisen ensi askelia tai suunnittelevat sitä.

Näiden joukossa suurimman ryhmän muodostavat 10–49 työntekijän yritykset, joita voidaan kuvata asemansa vakiinnuttaneiksi kotimarkkina­yrityksiksi. Niistä on mahdollista rakentaa maamme seuraava kansainvälistymisaalto.

Avainkysymys kuuluu: kuinka Suomi pystyy parhaiten vauhdittamaan maailmalle tähtäävien yritysten vientiponnisteluja? Eritoten julkisia verorahoja käytettäessä on syytä kysyä: kuinka viennin­edistämisen resurssit käytetään fiksuimmalla tavalla?

Yritysten tärkeänä kumppanina on julkisia kansainvälistymis­palveluita tarjoava Team Finland -verkosto. Sen tavoite on edistää vientiä ja pk-yritysten kasvua tarjoamalla sujuva palvelupolku maakunnista maailmalle.

Verkoston ytimessä ovat muun muassa Tekesin ja Finpron yhdistymisen tuloksena syntynyt Business Finland sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön yksiköt.

Team Finland toimii myös maakuntatasolla, missä ely- keskukset kanavoivat muun muassa EU-rahoitusta kansain­välistymiseen. Viennin ensi askelia ottaville pk-yrityksille juuri ely-keskukset toimivat tyypillisesti ensikontaktina Team Finland -palveluihin ja -rahoitukseen.

Team Finlandin peruslähtö­kohta on yritysten tasapuolinen kohtelu yhtäläisten pelisääntöjen pohjalta ja riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Näin ei kuitenkaan käytännössä aina ole: ely-keskusten maakuntarajat asettavat kansainvälisille markkinoille tähtäävät pk-yritykset eriarvoiseen asemaan.

EK kartoitti loppuvuodesta vientiväyliään avaavien koti­markkinayritysten Team Finland -kokemuksia eri puolilla Suomea. Kokonaisuutena 18 päätoimipisteen ely-keskusverkosto saa kiitosta palveluasenteestaan. Mutta samalla yritykset esittivät lähes poikkeuksetta kritiikkiä eri ely- keskusten kansainvälistymis­palveluiden ja -resurssien epätasaisuudesta.

Yritysten kokemuksen mukaan epätasa-arvoa luo ely-keskusverkoston kansainvälistymisrahoituksen jyvittäminen eri maakuntiin. Oman ely:n rahapotti on esimerkiksi saattanut jo loppua kesken, vaikka naapurimaakunnan pk-yrityksille sitä riittää. Osaksi edellisestäkin johtuen eri ely:jen rahoituskriteereissä ja -periaatteissa on alueellisia eroavaisuuksia – rahoitusriman ei koeta olevan samalla tasolla kaikilla Suomen alueilla.

Maantieteelliset reviirirajat johtavat siihen, että useassa maakunnassa toimivat yritykset etsiytyvät ”rikkaamman” ely- keskuksen asiakkaaksi. Kaikki pk-yritykset eivät kuitenkaan voi näin joustavasti valita.

Hankalaksi koetaan myös se pelisääntö, jonka mukaan ely:n kansainvälistymisrahoitus tulee pääsääntöisesti kuluttaa vain kyseisen maakunnan alueella. Tämä rajoitus on keinotekoinen, jos yrityksellä on samaan vientihankkeeseen liittyviä aktiviteetteja eri puolilla Suomea.

Aluepolitiikka ja maakuntarajat eivät istu kansainvälistämis­toimiin, jossa tähtäin on maailmalla. Suomi on pieni maa, missä kaikkien yritysten tulisi olla kansainvälistymisessä samalla lähtöviivalla. Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi syytä uudistaa ely-keskusten kansainvälistymisrahoituksen pelisääntöjä ja rakenteita.

Positiivinen esimerkki löytyy Business Finlandista. Sen keskitetty budjetti ja rahoitus­päätösprosessi kohtelevat kaikkia yrityksiä tasapuolisesti kotipaikkakunnasta riippumatta. Tällä varmistetaan, että kriteerit täyttävä vientihanke saa samantasoista neuvontaa ja rahoitusta, sijaitsi yritys sitten Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla tai Pohjois-Karjalassa.

Samaan olisi syytä tähdätä ely-palveluissakin. Hyvä ensimmäinen askel olisi jo vaikkapa se, että yritys voisi joustavasti käyttää minkä tahansa ely-keskuksen kansainvälistymispalveluita.

Vastaavaa työmaata riittää toki paikallisellakin tasolla. Myös kuntien kehitysyhtiöt kilpailevat keskenään siitä, kuinka ne onnistuvat kanavoimaan julkista rahoitusta alueellensa.

Nuokin kansainvälistymisresurssit pitäisi saada yhtäläisin edellytyksin yritysten käyttöön. Kilpailu maailmalla on kovaa, eikä vientiyritystemme menestymismahdollisuudet saisi kompastua Suomen sisäisiin aluerajoihin.

Outi Ervasti

asiantuntija

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Vientiyritysten menestys ei saisi kompastua Suomen sisäisiin aluerajoihin.

Lue lisää