Mielipiteet

Katse suunnattava rotkon yli tulevaan

Suomi ponnistelee ulos korona­epidemiasta ja tälle on annettava kaikki tuki. Epidemian jälkeen edessämme ammottaa selkeän tien paikalla rotko. Julkinen talous ja kestävyysvaje ovat heikentyneet dramaattisesti. Jo ennen kriisiä veroasteemme oli maailman korkeimpia ja tuloloukut syvimpiä.

Meitä odottaa kiristyvä kansainvälinen kilpailu investoinneista ja työpaikoista. Vaarana on protektionistinen kehitys, jossa meitä suosinut vapaakauppa kärsii. On arvioitava ja ratkaistava miten turvaamme taloudellisen selkärangan ja työpaikat.

Hyvinvointimme perustuu korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Tutkimus­panostusten priorisointi on nyt keskeinen pelastusrengas, kuten se oli 1990-luvun lamasta nousussa. Kunnianhimoinen tutkimus- ja innovaatio­politiikka tukee yritysten tki-investointien suuntaamista Suomeen. Olemme taka­matkalla kovassa kilpailussa lahjakkaista osaajista ja tutkimusinvestoinneista.

Yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen on vahvistettava korkeatasoisia osaamiskeskittymiä, joiden on tavoiteltava kunnianhimoisemmin erottavia profiileja ja maailman kärkeä. Tämä tukisi eri alojen ja innovaatioekosysteemien rinnalla eri alueiden kehitystä.

Suomessa on huippuosaamista luonnonvarojen tutkimuksessa ja kestävässä hyödyntämisessä. Metsään ja mineraaleihin perustuvat teollisuusklusterit ovat taloutemme peruskalliota. Perinteinen, jopa harmaaksi koettu peruskallio on nyt oiva perusta ponnistaa. Meillä on valmiita vahvuuksia tutkimuksessa ja jalostuksen arvo­ketjuissa.

Toinen tärkeä ratkaisukeino liittyy globaalien haasteiden ratkomiseen. Mineraalien kysyntää siivittää moni mega­trendi. Kaupungistuminen, hyvinvoinnin lisääntyminen sekä vähähiilisyyden ja kierto­talouden tavoitteet lisäävät mineraalien kysyntää.

Oma lukunsa on elektro­niikka- ja akkuteollisuudessa sekä tuulivoimassa tarvittavien harvinaisten ja strategisten mineraalien tarve.

Eurooppa ja Suomi ovat hyvin riippuvaisia mineraalien tuonnista. EU on tunnistanut ongelman, mutta se ei ole toiminut kyllin aktiivisesti. On vaara, että kauppapoliittisten jännitteiden kasvaessa hitaus kostautuu. Kriisi on nostanut esiin huoltovarmuuden ja omien varantojen merkityksen. On nähtävissä jopa kansain­välistä resurssinationalismia.

Suomi on mineraalitalouden ja materiaalitutkimuksen kärkeä. Innovaatioiden, tutkimuksen ja maailman parhaiden tieto­aineistojen avulla olemme saaneet investointeja. Strategisista mineraaleista Suomessa tuotetaan muun muassa kromia, fosfaattia ja kobolttia. Mineraalien jalostus Suomessa on aina globaali ekoteko.

Vähähiilisyystavoitteiden tukemisessa keskeiseksi ovat nousseet akkumineraalit, joita tarvitaan muun muassa liikenteen sähköistämisessä ja muussa sähkön varastoinnissa.

Suomi on yksi harvoista EU-maista, jossa on merkittävissä määrin keskeisiä akkumineraaleja: grafiittia, kobolttia, litiumia ja nikkeliä. Lisäksi meillä on merkittävät varannot kuparia, jota tarvitaan mm. sähkömoottoreissa.

Mineraalitalous, akku­klusteri sekä niihin liittyvät teknologiat tarjoavat luontevan kasvuväylän. Voimme vauhdittaa akkuklusterin kasvua Suomessa valmiisiin vahvuuksiin perustuen.

Akkuklusteri ja mineraalit kytkeytyvät kiertotalouden mahdollisuuksiin. On silti ymmärrettävä, että energiamurroksen tai ICT-laitteiden tarvitsemien materiaalien osalta on tilanteita, joissa ei ole vielä tuotettu ensimmäistäkään merkittävää raaka-ainepulssia, eli ei ole mitä kierrättää. Litium ja harvinaiset maa­metallit ovat hyviä esimerkkejä tästä. Samalla se tarkoittaa, että kasvavan primäärituotannon rinnalla voimme luoda kokonaisia uusia kiertotalouskonsepteja.

Primääri mineraalituotanto ja siihen liittyvä tutkimus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kiertotalouden ja vähähiilisyyden tavoitteiden kanssa. Vastaamalla ensimmäiseen kokonaisuuteen avataan mahdollisuuksia myös seuraavaan. Ne ovat myös Geologian tutkimuskeskuksen strategian keskeisiä tavoitteita.

Hitaat lupaprosessit ovat tunnustettu ongelma. Yritykset odottavat lupia yhteensä miljardien investoinneille. Tarvitaan johdonmukaista laintulkintaa ja läpinäkyvyyttä, mutta viimeaikaiset päätökset ovat luoneet yrityskentässä epävarmuutta. Toivottavasti tunnistetut ongelmat ratkaistaan, jotta esimerkiksi mineraalituotannon investoinnit voivat jatkua.

Suomelle ainoa oikea tavoite on kasvun tie, kun uhkana on hiipumisen polku. Meidän on tehtävä valintoja ja uskallettava panostaa vahvuuksiimme. Mineraalitalous ja akkuklusteri tarjoavat kasvua ja työtä Suomessa.

Mika Nykänen

pääjohtaja

Geologian tutkimuskeskus

Mineraalien jalostus Suomessa on aina globaali ekoteko.

Lue lisää

Pandemia teki pienistä kunnista suuria

Italialaiset istuttivat satojen puiden metsän tornitaloon – tällainen uhkarohkea projekti olisi ollut suomalaisten hommia

Myös Marin haluaa maalle

Tutkija: Naudan ja sianlihan tuonti Etelä-Amerikasta EU:hun tuplaantuisi komission edistämällä sopimuksella – ajaa maanomistajien eliitin ja suuryritysten etuja ja kiihdyttää ympäristötuhoa