Maatalouden strateginen kehittäminen on tärkeää - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Maatalouden strateginen kehittäminen on tärkeää

Minkä tahansa liiketoiminta- alueen kehittämisen näkö­kulmasta on strategisena vaihtoehtona suurtuotannon edut tai markkinanichien hyödyntäminen, toimijoiden yhteistoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden tukeminen.

Markkinanichi-ajattelu, jota kutsutan myös pienuuden laatuekonomiaksi, pystyy hinnoittelemaan tuotteensa siten, etteivät ne juurikaan tarvitse yhteiskunnan tukea. Siinä yrittäjyyden merkitys on erittäin suuri.

Perinteisessä kotieläin­taloudessa suuruuden ekonomialla on vielä ollut mahdollista parantaa tuotannon kannattavuutta. Tämä edellyttää tosin merkittävää yhteiskunnan halpakorkoista rahoitusta alku­investointien toteuttamiseen.

Viljantuotannossa Suomessa pohjoisen ilmaston vuoksi ei määrällisesti päästä Etelä- ja Keski-Euroopan satotasoihin. Perinteisessä maataloudessa suuruuden ekonomian etujen saavuttamista vaikeuttaa maataloutemme keskimääräisen tilusrakenteen epäedullisuus ja EU:n maatalouspolitiikan jatkuvat muuttamispaineet.

Pienuuden laatuekonomiassa maataloudella on paljon annettavaa. Pienimuotoinen ja työvaltainen tuotanto perinteisen maatalouden rinnalla, tai jopa erikseen harjoitettavana yritystoimintana, voi parhaimmillaan merkitä sitä, että yrittäjäperhe pystyy saavuttamaan sellaisen taloudellisen tuloksen, jolla se pystyy tulemaan toimeen.

EU:n maataloustuet tulevat luultavasti alenemaan nyky­tasosta. Tällöin pienuuden laatuekonomian merkitys korostuu niin maatalouden kuin koko maaseudunkin elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

Maatalouden ja tilojen talouden kehittäminen voidaan jakaa kolmeen kehittämis­kohteeseen.

Ensimmäiseksi voitaisiin todentaa ruuan raaka-aineen korkealaatuisuus. Tätä varten perustetaan kansainvälinen selvitysryhmä, jonka tehtävänä suomalaisen raaka-aineen puhtauden ja laadun todentaminen faktapohjaisesti. Esimerkiksi maito, liha ja kananmunat olisivat tarkastelussa mukana. Tämän osion toteuttaminen sopisi Sitralle hyvin. Suomessa on paljon tutkimustietoa asiasta ja tähän tarvitaan myös kansainvälinen auditointiryhmä.

Toisessa vaiheessa selvitetään Suomen maaperän ja ilmaston vaikutus tuotteiden laatuun ja makuun. Pelloilla viljeltävien kasvien lisäksi raaka-aineiden tuottamista evaluoitaisiin myös avomaaviljelyksillä ja kasvihuoneissa. Myös sienet ja metsämarjat kuuluisivat tähän ryhmään.

Suomalainen nautakarjatalous perustuu runsaaseen nurmirehun käyttöön. Nurmirehun käyttö ruokinnan päärehuna edesauttaa hiilidioksidin sitomista ja lisää pellon hiilitasetta. Parhaillaan tutkitaan, kuinka maaperän ja kotieläintalouden ilmastovaikutuksia voidaan viljelyteknisin keinoin pienentää nykyisestään.

Nurmen kasvu ja satoisuus ovat Suomessa keskimäärin hyvällä tasolla. Nurmisato korjataan 2–3 kertaa kasvu­kauden aikana. Tämä heikentää nurmen kilpailukykyä verrattuna EU-maissa lehmien ruokinnassa yleisesti käytettyyn, kerran kesässä korjattavaan maissisäilörehuun.

Vuorineuvos Karhinen esitti raportissaan kehittämis- ja osaamiskeskuksen perustamista Luonnonvarakeskuksen yhteyteen. Haluamme kehittää tätä ideaa siten, että kehittämis- ja osaamiskeskus tehdään profiililtaan monipuoliseksi ja sijoittumispaikaksi ehdotetaan maatalous- ja metsätieteellistä tiedekuntaa Viikissä, jossa alan osaaminen on korkealla tasolla.

Keskuksen toiminnan pääpaino tulisi olla tuotanto- ja tuoteteknologinen osaaminen yhdistettynä kansainväliseen markkinointiin, innovointitoimintaan ja yrittäjyyteen. Lisäksi tehtäviin kuuluisi alusta alkaen täydennyskoulutuksen antaminen edellä mainituilla liiketoiminta-alueilla kentällä toimi­ville maatalousalan neuvojille.

Osaamiskeskuksen tulisi rekrytoida ydinporukkaansa asiantuntijoita maatalous-metsätieteellisen, kauppatieteellisen ja teknistieteellisen osaajista. Erilaisissa projekteissa voitaisiin käyttää Luonnonvara­keskuksen asiantuntijoita ja tavoitteen näkökulmasta riippuen erikoisosaajia.

Täydennyskoulutus olisi osaamiskeskuksen toinen avain­alue. Osaamiskeskuksen resursointiin tulisi kuulua asiantuntijoita maaperä- ja ilmastotieteen, tuotantotieteiden, teknologiatieteiden sekä ympäristö- ja taloustieteiden alalta. Viimeksi mainittujen ekonomistien tehtävä olisi yhteismitallistaa eri alojen tutkimustulokset taloudellisiksi suureiksi.

Tutkimustuloksiin perustuen asiantuntijat laatisivat suosituksia suomalaisen maatalous- ja elintarviketuotannon kehittämiseksi ilmastoystävälliseen ja maaperään hiiltä sitovaan suuntaan. Näin menetellen maatalouden ja elintarvike­teollisuuden kannattavuutta ja kilpailukykyä voitaisiin myös parantaa.

Maa- ja metsätalousministeriön tulisi mielestämme ottaa tämä ehdotus kehittämisen kärkiprojektikseen. Pidämme Karhisen raporttia hyvänä avauksena maatalouden strategisessa kehittämistyössä.

Pekka Lehtonen

KTT

hallituksen puheenjohtaja

Maaseudun Elinvoimaisuus ry

Pienuuden laatu­ekonomiassa maataloudella on paljon annettavaa.

Lue lisää

Oman tuotannon tuki turvaa omavaraisuuden

Ravit päästään aloittamaan jo toukokuussa hevosten hyvinvoinnilla perustellen – "näytön paikka raviurheilulle"

Ennätyskuivuus uhkaa puolittaa viljasadot

Öljy- ja valkuaiskasveille maksetaan sittenkin lisätukea, maataloustukivalvontoja vähennetään kesällä koronan takia reippaasti