Valtion on oltava läsnä koko maassa - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipiteet

Valtion on oltava läsnä koko maassa

Valtio on uudistamassa alueellistamisen strategiansa. Alueellistamisen koordinaatio­ryhmä luovutti esityksen uudeksi strategiaksi 22.4.2020 ministeri Paaterolle.

Muutokset ovat peri­aatteellisesti suuria. Luovutaan nykyiseen lainsäädäntöön perustuvasta yksittäisten yksikköjen ja toimintojen sijoittamisiin ja lakkauttamisiin perustuvasta toimintatavasta. Luovutaan myös nykyisestä pääkaupunkiseutu vastaan muu maa -vertailusta.

Uuden alueellistamisen strategian tarkoitus on vahvistaa alueen elinvoimaa koko maassa. Taistelu yksittäisistä toiminnoista on harvoin johtanut myönteiseen tulokseen. Tarvitaan uusi, nykyistä vahvempi ja pitkäjänteisempi toimintamalli valtioneuvoston poikkihallinnollista alueellistamisen ohjausta ja seurantaa varten.

Alueellistamisen uutena tavoitteena on turvata valtion kattava läsnäolo koko maassa. Tavoitteena on valtion palvelu­tarpeeseen vastaaminen huolehtimalla kansalaisten yhdenvertaisuuden ja muiden perusoikeuksien toteutumisesta kaikkialla Suomessa.

Valtion rooli työnantajana on viime vuosina muuttunut voimakkaasti. Valtion työn­tekijöiden määrä on vähentynyt vuodesta 2006 yhteensä 50 000 henkilötyövuodella. Vuoden 2019 lopussa valtion henkilöstön kokonaismäärä oli 75 350 henkilötyövuotta. Valtion henkilöstö on painottunut turvallisuuteen. Noin 40 prosenttia valtion henkilöstöstä toimii turvallisuuden toimialalla.

Suurin osa valtion henki­löstön vähennyksistä on kohdistunut maaseudulle.

Vuoden 2018 lopussa valtiolla oli vähintään yksi toimipiste 176 kunnassa. Maaseutumaisissa kunnissa valtion työpaikkoja ei juuri ole jäljellä. Valtion toimintojen keskittäminen on vähentänyt maa­seudun työpaikkoja samalla, kun varsinkin pääkaupunkiseudun asema on vahvistunut. Valtion työpaikoista sijaitsee yli 40 prosenttia Uudellamaalla.

Valtion päätösten kokonaisvaikutukset ovat jääneet vähälle huomiolle. Puolustusvoimat, Verohallinto, Posti ja Kela ovat lähteneet useimmista Suomen kunnista ja vieneet työpaikat mukanaan.

Vuosina 2011–2018 vähentyivät valtion asiakaspalvelun henkilötyövuodet 40 prosenttia. Samaan aikaan digitaaliset asiointipalvelut ovat merkittävästi kasvaneet. Digitaalisuus tuokin valtion tehtävien moni­paikkaiseen ja paikkariippumattomaan hoitamiseen uusia mahdollisuuksia, joita ei vielä ole kaikissa organisaatioissa edes harkittu, vaikka etätyötä sovelletaan valtiolla jo laajasti.

Kaikkia palveluita ei kuitenkaan voida siirtää tietoverkkoihin. Tarvitaan edelleen myös palvelupisteitä, koska kaikilla kansalaisilla ei ole riittäviä taitoja tai välineitä käyttää digitaalisia palveluita. Monilta alueilta puuttuvat myös riittävät tietoliikenne­yhteydet.

Maaseudun turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää työpaikkoja myös kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Työpaikat ylläpitävät elinvoimaa. Turvallinen ympäristö myös houkuttelee yrityksiä ja vahvistaa siten elinvoimaa.

Luottamus turvalliseen toimintaympäristöön vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana yritysten sijaintipaikkana. Poliisin voimavarat turvallisuuden takaajana vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka laajasti Suomessa kyetään säilyttämään korkea turvallisuuden taso.

Harvaan asutuilla alueilla poliisi näkyy yhä harvemmin. Poliisia voi joutua odottamaan pitkään, poliisi aina ei edes tule paikalle.

Kysymys on arvovalinnasta. Kuinka paljon yhteiskunta haluaa maksaa turvallisuudesta. Sekä kasvukeskusten että harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan vastuulla. Näitä alueita ei ole syytä asettaa vastakkain.

Turvallisuus on laajempi asia kuin poliisin läsnäolo. Terveydenhuolto, sairaalat, ensihoito ja pelastustoimi ovat osa laajaa turvallisuutta. Nämä ovat kuntien ja kuntayhtymien vastuulla, eivätkä valtion alueellistamisen toimenpiteet kata näitä sektoreita.

Sosiaali- ja terveyspalve­luiden uudistuksen tärkein tavoite on perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden turvaaminen kaikkialla Suomessa mahdollisimman lähellä kansalaisia. Maakuntien sote-työpaikat tulevat olemaan avainasemassa niin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kuin paikkakuntien elinvoiman turvaamiseksi.

Sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon palvelu­pisteiden säilyttäminen tarkoittaa monilla paikka­kunnilla sekä kansalaisten palveluiden että työpaikkojen ja elinvoiman turvaamista. Tämä johtaa väistämättä arvovalintoihin mihin niukat resurssit kohdennetaan.

Uusien maakuntien päättäjillä on aikanaan edessään vaikeita valintoja päättäessään sote-maakuntien toimipisteiden sijoittamisesta.

Pentti Mäkinen

maakuntajohtaja

Etelä-Savo

Sote-uudistuksen tärkein tavoite on perustuslain takaaman yhden­vertaisuuden turvaaminen.

Lue lisää

Uskaltaako maaseudulla enää asua?

Kulmuni: Keskusta odottaa, että sote-uudistus tehdään nykyisten maakuntien pohjalta

Ministeri Kiuru haastaa keskustan

Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen kritisoi sote-uudistusta: "Jos ihmisten palveluiden parantumista tai kustannusten kasvun hillintää ei pystytä selkeästi turvaamaan, on kysyttävä mitä uudistuksella tavoitellaan"