Afrikka ansaitsisi yhteisen maatalouspolitiikan - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipiteet

Afrikka ansaitsisi yhteisen maatalouspolitiikan

Euroopan komissio ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja julkaisivat äskettäin tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia”. EU:n ja Afrikan suhteiden vahvistaminen ja erityisen Afrikka-strategian laatiminen kuuluu nykyisen komission työn prioriteetteihin.

Komissiossa asia kuuluu kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen vastuulle. Myös Suomen hallitus on laatimassa Suomen omaa Afrikka- strategiaa.

Miksi Afrikka on tärkeä EU:lle?

Afrikka ja Eurooppa ovat lähinaapureita. Afrikan merkitys EU:lle on kasvamassa. Kehitys Afrikassa vaikuttaa vahvasti kehitykseen myös meillä Euroopassa.

Pahimmillaan vaikutukset voivat olla lisääntyvää epävakautta ja hallitsematonta muuttoliikettä, parhaimmillaan molempia hyödyttävää kasvavaa kaupankäyntiä, investointeja ja monipuolista yhteistyötä. Myös historialliset syyt sitovat monet Afrikan maat vahvasti Eurooppaan.

Afrikka on muutoksessa. Väestönkasvu maanosassa on nopeaa. Vuonna 2050 jopa 40 prosenttia maapallon ihmisistä on afrikkalaisia. Seuraavien 30 vuoden aikana 800 miljoonaa afrikkalaista tulee työmarkkinoille.

Monien Afrikan maiden taloudet kuuluvat maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon. Kaupungistuminen etenee vauhdilla, elinkeino­rakenne on muutoksessa ja yritysten liiketoimintamahdollisuudet Afrikassa ovat kasvavia. Keskeinen kysymys on, miten Afrikasta kyettäisiin luomaan houkutteleva liiketoiminta­ympäristö eurooppalaisille ja myös suomalaisille yrityksille.

Äskettäiseen tiedonantoonsa EU on koonnut esityksiä maanosien yhteistyön tiivistämiseksi useilla alueilla, joita ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, kestävä kasvu, työpaikat, rauha ja hyvä hallinto.

Tiedonannossa todetaan, että elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu muodostavat suurimman osan Afrikan suorista työpaikoista ja tuloista ja että näillä sektoreilla on suuri merkitys maanosan tasapainoisessa aluekehityksessä. Myös maatalous- ja elintarvikesektoreiden potentiaali työpaikkojen luomisessa on suuri.

Lähtökohtana EU:n ja Afrikan yhteistyön tiivistämisessä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen. Ruokaturva on eräs keskeisimpiä rauhan ja vakauden peruskiviä kaikkialla maailmassa. Tämä tärkeä kestävän kehityksen tavoite jää tiedonannossa vaille riittävää painoarvoa ja analyysia.

Asia on kuitenkin noteerattu. Huomattava määrä Afrikan köyhimpien maiden väestöstä kärsii tälläkin hetkellä riittävän ja laadukkaan ravinnon puutteesta. Jotta nopeasti kasvavalle väestölle Afrikassa riittää tulevaisuudessa ruokaa, on sitä pystyttävä tuottamaan paljon nykyistä enemmän.

Myös maataloustuotteiden markkinoita ja alan kaupankäyntiä on kyettävä edistämään. Maatalouden kehittymisellä on oleellinen rooli Afrikan kehittymisessä.

Ruokaturvan näkökulmasta EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on ollut eurooppalainen menestystarina jo lähes kuuden vuosikymmenen ajan. Myös Afrikka ansaitsisi EU:n kaltaisen koko maanosan kattavan yhteisen maatalouspolitiikan, johon kuuluisivat yhteiset tavoitteet, avoimet sisämarkkinat sekä politiikan yhteinen rahoitus.

Afrikan yhteinen maatalous­politiikka loisi kestävämpää pohjaa maanosan kaipaamalle ruokaturvalle.

Yhteinen politiikka loisi myös edellytyksiä sille, että maa­talouden standardeja niin ympäristö-, ilmastokysymyksissä kuin monissa muissakin asioissa kyettäisiin kohottamaan ja myös yhdenmukaistamaan Afrikan ja EU:n välillä. Ilman yhteisiä standardeja ja sääntöjä on vaikea käydä keskinäistä kauppaa.

Euroopan talous- ja sosiaali­komitea (ETSK) hyväksyi viime vuoden lopussa Afrikkaa koskevan lausuntonsa, jossa annetaan evästyksiä komissiolle EU:n tulevaan Afrikka- strategiaan liittyen.

ETSK:n keskeinen viesti on, että EU:n ja Afrikan välisissä suhteissa on edettävä kohti uudenlaista mallia, jossa keskitytään yhä enemmän poliittiseen yhteistyöhön sekä kestäväpohjaisten investointien ja vakaan, vastuullisen ja osallistavan liiketoiminta­ympäristön edistämiseen.

EU:n pitäisi siirtyä kehityspolitiikassaan ”avunannosta investointeihin” -lähestymistapaan. EU:n kannattaa tukea vahvasti sitä, että Afrikan maat voisivat edetä tavoitteessaan luoda koko maanosan kattava vapaakauppasopimus (AfCFTA) ja mahdollistaa siten Afrikan yhtenäismarkkinat.

Afrikan yhteinen maatalouspolitiikka olisi pitkä askel kohti kehittyvän maanosan yhtenäismarkkinaa.

Simo Tiainen

johtaja

MTK

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

Vuonna 2050 jopa 40 prosenttia maapallon ihmisistä on afrikkalaisia.

Lue lisää

Euroopan komissio hyväksyi Alankomaiden miljardituen lentoyhtiö KLM:lle

Vähät sairauspoissaolot kielivät työpaikan hyvästä tolasta maaseudulla – "Joudumme silti miettimään mistä väkeä saadaan lisää"

Perussuomalaisten Ville Tavio syyttää länsimaista kulttuuria laskevasta syntyvyydestä: "Kolme lasta synnyttäneet naiset voisi vapauttaa esimerkiksi kokonaan tuloverosta"

Hallitus kannattaa EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta