Metsien energiakäytöllä lisää työpaikkoja - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipiteet

Metsien energiakäytöllä lisää työpaikkoja

Vesa Vihriälän työryhmän raporttia laadittaessa olisi pitänyt kuulla eri alojen todellisia asiantuntijoita eli kokeneita tutkijoita, miten yhdistää ilmastoasiat ja tuleva kehitys luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Puun energiakäytössä saavutetut isot edistysaskeleet ovat siinä jääneet taka-alalle. Energiantuotannossa on saavutettu isoja etuja muun muassa tuuli- ja aaltoenergian hyödyntämisessä, mutta niiden työllisyysvaikutus jää vähäiseksi.

Puun energiakäytössä tehokkuus on viime vuosina noussut yli 30 prosenttia monissa tuorehaketta käyttävissä aluelämpökeskuksissa, kuten Tuohi-tutkimushanke osoittaa. Tällaisessa energiantuotossa voidaan lisätä työllisyyttä ja saavuttaa monia muita hyötyjä.

Kehitteillä on myös uusia menetelmiä, joilla voitaisiin muuntaa taivaalle menevä lämpö sähköksi. Tuorepoltossa käytetään korkeita lämpötiloja, ja siksi palaminen on täydellisempää ja saasteita syntyy vähemmän. Jos samalla tuotetaan sähköä, sillä voi tuottaa lisää lämpöenergiaa esimerkiksi maalämmön avulla.

Hakkeen tuorepolttoon siirtymällä energian hinta laskee ja samalla vältytään virheinvestoinneilta. Viimeksi talvella suoritetut kokeet osoittivat, että tuoreiden lehtipuiden kokopuuhaketus lisää huomat­tavasti energian saantoa ja muuten käyttämättä jäävän puuenergian hyödyntämistä. Samalla metsien hoito tehostuu ja halpenee.

Ongelmana on ollut, että tuorehakkeen käyttö asettaa tiettyjä vaatimuksia laitteille. Korroosiota voidaan estää laitteiden oikealla rakenteella ja materiaaleilla, mutta pienissä laitoksissa havupuiden metsähake tuottaa helposti korroosiota.

Talviaikaan lehtipuiden kokopuuhakkeen kosteus on melko alhainen (alle 45 prosenttia), mutta leutona ja hyvin märkänä aikana haketettaessa kosteus nousee yli 50 prosentin.

Pienpuussa on vedellä suuri tarttumispinta ja hakkeen suureen pinta-alaan voi tarttua paljon vettä. Jos lämpölaitoksessa ei voida kerätä talteen poltossa syntyvän veden höyrystymislämpöä, energian tuotto jää selvästi vähäisemmäksi.

Talviolosuhteissa lumi ja jää voivat lisätä kosteutta paljon, joten tällaiset seikat tulee ottaa huomioon. Pienikokoisen koivun kokopuuhake sisältää runsaasti tuohta, jonka lämpö­arvo on korkea.

Kaikkein kalleinta puulla tehtyä lämpöä syntyy, kun tehdään puutavarasta pellettiä, jonka tekeminen ja kuivatus vievät paljon energiaa. Puu­tuoteteollisuuden jätteen ja ehkä myös sahanpurun puristaminen pelletiksi ja poltto on tietysti järkevää.

Luonnonvarakeskus Luken keräämät tilastot osoittavat, että vuonna 2019 Suomeen tuotiin pellettiä 101 000 tonnia. Suuret tuontipuumäärät polttoon lisäävät todella rajusti Suomen todellisia hiilidioksidi­päästöjä, koska ne ovat suoraan rinnastettavissa esimerkiksi kivihiilen tai öljyn käyttöön. Samaan aikaan poltettavaksi sopiva puu mätänee metsiimme.

Paikallista haketta – joka on selvästi halvempi vaihtoehto – käytettäessä metsien hoito paranee ja sitä kautta hyötyy metsäteollisuus, maaseudun työllisyys ja kuntien talous, koska raha jää paikkakunnalle. Koronakaan ei häiritse näitä paikallisia työpaikkoja.

Kannattavia työpaikkoja olisi parissa vuodessa luotavissa useita tuhansia ja samalla Suomen kriisivalmius nousisi. Ei voida varautua siihen, että kaikkina vuodenaikoina voitaisiin tuoda ulkomaista polttoainetta tai sähköä kaikkeen tarpeeseen.

Erityisesti ihmetyttää, että valtion Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimien rakennusten lämmityksessä on viimeisten vuosien aikana alettu suosia pelletin käyttöä. Pellettiä tulisi käyttää lämmityksessä vain poikkeustapauksissa, eikä ulkomaista pellettiä ollenkaan, koska näin menetetään työpaikkoja ja verotuloja.

Puun energiakäytön kehittäminen ei ole tietämyksestä kiinni. Tuorehakkeen käytöstä on kokemuksia joillakin laitevalmistajilla pienissäkin laitoksissa jo melkein 30 vuoden ajalta. Niissä ei ole kuitenkaan vielä käytössä tehokkaita poltossa syntyvän vesihöyryn sisältämän lämmön talteen­ottojärjestelmiä.

Tietämystä taivaalle menevän hukkalämmön muuttamisesta sähköksi on tutkittu ja edelleen tarvitaan parhaimpien menetelmien testausta. Savukaasujen hiilidioksidin osittaista poistamista on myös kehitelty.

Mielestämme nyt pitäisi varoja suunnata juuri tällaiseen toimintaan, joka vähentää saasteita ja tuottaa runsaasti enemmän energiaa, työllistää etenkin maaseutua ja parantaa kriisivalmiutta. Lisäksi kehitetyistä menetelmistä ja laitteista saadaan uusia vientituotteita.

Jouko Laasasenaho

tutkija, emeritus

Raimo Timonen

Helsingin yliopiston dosentti

palamisen kemian asiantuntija

Pellettiä tulisi käyttää lämmityksessä vain poikkeus­tapauksissa.

Lue lisää

Luopumisen tuskaa turvetuotannossa

Viisas varautuu ajoissa

TEM: Koronakriisin vaikutus työmarkkinoihin voi jäädä pelättyä pienemmäksi

Työllisyys heikkeni huhtikuussa vuoden takaiseen verrattuna