Mielipiteet

Kiertotalous luo mahdollisuuksia innovaatioille

Koronakriisin ensimmäisen aallon tasaantuessa odotukset kääntyvät kohti mittavaa talouden elvyttämistä. Investoinnit on suunnattava nyt niin, että ne vahvistavat kestävää kasvua ja siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

Tämä on myös mahdollisuus ottaa harppaus kohti kierto­taloutta. Sillä olisi merkittävät vaikutukset sekä talouteen, ympäristöön että myös eurooppalaiseen huoltovarmuuteen.

Tavoitteena on, että emme heittäisi enää resursseja hukkaan, vaan kaikki kierrätettäväksi soveltuvat materiaalit käytettäisiin yhä uudelleen ja uudelleen. Arvokkaat raaka- aineet saataisiin takaisin kiertoon ja jätteen määrä vähenisi minimiin. Samalla se vähentäisi Euroopan tuontiriippuvuutta monista kriittisistä raaka-aineista ja materiaaleista.

Suomalaisille uusiutuviin luonnonvaroihin perustuville innovaatioille kiertotalous mahdollistaa paljon.

Komissio julkisti keväällä uuden kiertotalouden toimintasuunnitelmansa, jonka keskiössä ovat resurssi-intensiiviset alat, kuten elektroniikka, tekstiilit, pakkaukset, akkuteollisuus ja rakennussektori. Aloja, joilta Suomesta löytyy jo paljon lupaa­vaa osaamista ja teknologiaa.

Esimerkiksi tekstiiliteollisuus on tällä hetkellä täysin kestämätön sektori, jonka arvoketjujen muuttamiseksi ratkaisuja olisi jo tarjolla. Tekstiiliteollisuus on erittäin saastuttavaa. Se aiheuttaa enemmän päästöjä kuin maailman lento- ja rahtilaivaliikenne yhteensä.

Samanaikaisesti yli 70 prosenttia EU:ssa myydyistä tekstiileistä päätyy joko kaatopaikalle tai poltettavaksi. Globaalilla tasolla vain noin prosentti tekstiilijätteestä kierrätetään. Suomessakin käytännössä vain pieni prosentti päätyy kiertoon. Pikamuotiin ja kertakäyttökulttuuriin liittyy myös monia muita eettisiä ongelmia.

Suomessa alalta löytyy jo monia huippuluokan innovaatioita, joiden tuotanto on huimasti keinokuitujen tuotantoa kestävämpää. Innovatiiviset yritykset ovat kehittäneet tekstiilikuituja muun muassa puuselluloosasta, maatalous­jätteen sellusta ja vehnän oljista.

Myös tekstiilijätteestä kehiteltyä uusiokuitua on jo saatavilla. Tarjontaa siis löytyy, nyt kestävälle tekstiilituotan­nolle pitäisi mahdollistaa toimivammat markkinat ja siten kannustaa kysyntää.

EU-tasolla pitäisikin paremmin tunnistaa biotalouden ratkaisujen mahdollisuudet. Esimerkiksi biopolttoaineiden merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä tunnetaan jo verrattain hyvin, mutta monet muut uusiutuviin materiaaleihin liittyvät uudet innovaatiot ansaitsisivat isomman roolin.

Olisi tärkeää muistaa, että kiertotaloudessa ei ole kyse vain materiaalien kierrosta, vaan myös hiilen kierrosta ja sen sitomisesta. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja tuotteita on usein myös helpompi kierrättää ja jatkojalostaa verrattuna fossiilisiin raaka-aineisiin perustuviin tuotteisiin.

Biotalouden ratkaisuilla voidaan myös edistää luonnon monimuotoisuutta. Terve luonto ja toimivat ekosysteemit paitsi auttavat torjumaan ilmaston­muutosta myös lisäävät hyvinvointia ja vakautta.

Komission tuoreessa biodiversiteettistrategiassa bio­talouden rooli jää kuitenkin hyvin kapeaksi, eikä aktiivisen metsänhoidon roolia metsien hiilensidonnalle siinä riittävästi tunnisteta. Suomen hallituksen pitää nyt ryhdistäytyä EU-tason metsäpolitiikassa, jotta biopohjaisten innovaatioiden edut tiedostettaisiin laajemmin.

Ensi vuonna EU-komissiolta on luvassa myös erillinen tekstiilistrategia, johon tämä viesti on tärkeää sisällyttää. Kierrätyksen lisäksi tarvitaan myös tekstiilien raaka-ainepohjan kestävyyttä tukevia toimia.

Yksi konkreettinen tukitoimi on EU:n tällä hetkellä kovin hitaan kuitujen rekisteröinti­prosessin vauhdittaminen. Sujuvampi prosessi edistäisi uusien innovatiivisten kuitujen markkinoillepääsyä.

Samat haasteet koskevat muitakin kiertotalouden aloja. Komissio on esimerkiksi aikeissa luoda määritelmät biopohjaisille ja biohajoaville muoveille. Määritelmiä tarvitaan viherpesun ehkäisemiseksi, mutta samalla on tärkeää mahdollistaa muovia korvaavien biopohjaisten innovaatioiden kehittely ja markkinoillepääsy.

Olennaista on myös parantaa arvoketjujen läpi­näkyvyyttä. Tietoja tuotteiden alkuperästä tarvitaan, jotta kierrätysraaka-aineille saadaan luotua selkeät standardit ja markkinat. Niin kauan kuin kierrätysmateriaalia ei hyödynnetä, kannustimet kierrätykseen ovat vähäiset.

EU-komissio on tuomassa arvoketjujen läpinäkyvyyden parantamiseksi tietopankin, johon kootaan dataa eri kulutustuotteiden alkuperästä.

Komissio tutkii myös mahdollisuuksia ottaa käyttöön tuotekohtainen e-tuotepassi, josta kuluttaja voisi helposti tarkistaa tietoja tuotteen alkuperästä, turvallisuudesta, korjausmahdollisuuksista ja kierrätettävyydestä. Vaate­­merkintöjä pyritään selkeyttämään vahvistamalla EU:n omia merkintäjärjestelmiä ja lisäämällä viherpesun valvontaa.

Tätä ehdottomasti tarvitaan. Siitä hyötyvät vastuulliset suomalaiset yritykset, joiden toiminta perustuu hinta­kilpailun sijaan kestävyyteen.

Henna Virkkunen

europarlamentaarikko (kok.)

Korjattu 12.5.2020 kello 12.54: Tekstissä luki aikaisemmin virheellisesti, mistä komission strategiasta oli kyse.

Lue lisää

Heidi Hautala: EU hylkii biokaasua, vaikka se on elinkaarensa puolesta jopa hiilinielu

Biokaasu ei saa jäädä EU:ssa väliinputoajaksi

Komission katse metsiin on liian kapea

Kolmivuotiaana radalle?