Lakkautetuista kyläkouluista uusseurantaloja - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Lakkautetuista kyläkouluista uusseurantaloja

Kyläkoulujen lakkautuksista uutisoidaan valitettavan usein mutta kiinteistöjen kohtaloista lakkautuksen jälkeen huomattavasti vähemmän. Kuin huomaamatta Suomeen on syntynyt uusseurantalojen verkosto. Kouluista on tullut kylien yhteisöllisiä tiloja, kylätaloja, vaikka niitä ei yhteisölliseen käyttöön alun perin suunniteltukaan.

Suomen kansakoulu- ja myöhemmin peruskouluverkosto on sadan vuoden aikana muuttunut radikaalisti. Etenkin maaseudulle syntyi 1920-luvulta lähtien tiheä kouluverkko. Oppilaille oli osoitettava koulu, johon sai olla matkaa korkeintaan viisi kilometriä, ja uusia kouluja syntyi 100–200 koulun vuosivauhtia.

Sotien jälkeinen jälleenrakennuskausi ja suurten ikäluokkien syntyminen aiheuttivat seuraavan buumin ja vuosina 1945–1961 maalaiskunnissa rakennettiin yli 3 300 koulukiinteistöä.

Kyläkouluja alettiin lakkauttaa kiihtyvään tahtiin 1950-luvun lopulta lähtien. Suuret ikäluokat loppuivat ja suomalaiset alkoivat muuttaa kaupunkeihin. Viime vuosina lakkautusten syyksi on nimetty yhä useammin kunnan säästö­tarpeet. 1990-luvun alun ja nykyhetken välisenä aikana maaseudun kouluista on hävinnyt yli 90 prosenttia.

Etenkin 1960- ja 70-luvuilla lakkautetut koulut päätyivät usein yksityisomistukseen, isot tilat ja halpa energia olivat valtteina. Kiinteistöjä hankittiin myös yritystoiminnan harjoittamista varten.

1970-luvulla käynnistyneen kylätoimintaliikkeen aktii­veista alkoi tulla kiinteistöjen potentiaalisia ostajia, etenkin maaseudun kehittämis­rahoitusten tultua mahdollisiksi 1990-luvun loppu­puoliskolla. Koulujen merkitys kyläläisten kokoontumis­paikkana alkoi selkiytyä.

Esimerkiksi Varsinais- Suomessa kylien käytössä on nykyään reippaat 20 entistä kyläkoulua. Kun muissakin maakunnissa trendi on ollut samansuuntainen, entisiä kyläkouluja on yhteisöllisessä käytössä uusseurantaloina eli kylätaloina satoja.

Koulun lakkauttaminen on aina kipeä prosessi, mutta pääsääntöisesti kunnissa on tunnustettu kiinteistön merkitys kyläläisille. Koulu on saatettu myydä kyläläisille hyvinkin edullisesti. Yleensä ostajana on kyläyhdistys, mutta kouluja on satunnaisesti päätynyt myös muille yhdistyksille, kuten liikunta- ja kulttuuritoimijoille.

Kunnissa on yleensä ollut varsin realistinen näkemys koulusta mahdollisesti saatavasta myyntituotosta, mutta yläpito­kuluista on haluttu eroon. Kunta on saattanut vuosikausia olla kiinteistön omistaja koulun lakkauttamisen jälkeen ja tarjota tilat yhteisölliseen toimintaan, kunnes on tullut tarve etsiä säästöjä.

Ylläpitokuluihin törmää ensimmäisenä myös uusi kiinteistön omistaja. Sähkö- tai öljylaskut ovat vanhassa tilavassa rakennuksessa melkoiset, ja useimmiten kunnan viime vuodet omistajana ovat merkinneet myös kiinteistöhuollosta tinkimistä. Erilaiset kunnostustoimet ja energiaremontit ovat yleensä uuden omistajan ensitoimia.

Ylläpitokustannusten katta­mista auttavat vuokratulot, joten koronakevät on koetellut kylä- ja seurantalojen omistajia tylysti. Menot ovat entisellään, mutta varauskalenterit ovat tyhjentyneet.

Perinteistä vuokraus­toimintaa normaalioloissa on tilojen vuokraaminen juhla- ja kokouskäyttöön. Keittiötilat ovat kiinteistön käytön kannalta usein olennaisia, ja niitä on nimenomaan hankkeilla laitettu vastamaan määräyksiä. Kokouskäyttöä on edistetty av-tekniikan hankinnoilla.

Vanhassa koulussa voi olla entisiä opettajien asuntoja vuokrattavaksi. Vuokralainen voi olla myös yritys, joka tarvitsee varastotilaa. Vuokratuloa tulee usein myös kansalais­opistotoiminnan kautta, ja liikuntasalit tai käsityöluokat ovat keskeisiä tiloja.

Yhteisöllisen toiminnan kannalta on tärkeää, että koulu sijaitsee keskellä kylää ja että katon alla on sijaa monenlaisille toimijoille ja toiminnalle. Pihalta löytyvät urheilukenttä ja kaukalo ovat myös osa vanhan koulun toimintapiiriä.

Etenkin pitkien välimatkojen maaseudulla taloon voidaan keskittää monenlaisia palveluja. Taloja voidaan kehittää etätyöpisteiksi – etenkin jos koululla on edellisen käytön jäljiltä hyvät tietoliikenneyhteydet.

Juhla- ja kokouskäytössä kaupungin läheiseltä maaseudulta löytyvä arvorakennus, maaseudun rauha ja eksotiikka ovat melkoisia valttikortteja. Menestyminen edellyttää aktiivista markkinointia ja talon palvelujen tuotteistusta. Airbnb ja pakohuoneetkin tekevät tuloaan kylätaloille.

Kiinteistöjen ja yhteisöjen säilymisen elinehto on sopeutuminen muutokseen. Vanhat kyläkoulut kylätaloina muodostavat maaseudulla huomion­arvoisen kiinteistömassan, jonka potentiaalia tulisi hyödyntää entistäkin paremmin erilaisilla paikallisilla yhteistyömalleilla. Sama pätee toki edelleen toiminnassa oleviin kyläkouluihin.

Tauno Linkoranta

kyläasiamies

Varsinais-Suomen Kylät ry

Suomen Kylät ry

Kiinteistöjen ja yhteisöjen säilymisen elinehto on sopeutuminen muutokseen.

Lue lisää

Kaksi kylää löi hynttyyt yhteen: "Meidän oli pakko yhdistää voimamme"

EK penää kasvua lisäävää jälleenrakennusohjelmaa koronaviruskriisistä nousemiseksi

Luontopolku syntyi talkootyöllä – Kaupunki halusi polun Kaukasten kylään sen ainutlaatuisen historian vuoksi

EU:lla edessään ratkaisun viikot