Cap-siirtymäkausi siltana uuteen ohjelmakauteen - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Cap-siirtymäkausi siltana uuteen ohjelmakauteen

EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden aloitus viivästyy kahdella vuodella. Entisen maatalouskomissaarin, irlantilaisen Phil Hoganin keväällä 2018 esittämä yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistus on edelleen unionin päätöksenteon rattaissa.

Euroopan parlamentin kannan odotetaan valmistuvan aikaisintaan lokakuussa. Sen jälkeen luvassa ovat vielä pitkät neuvottelut uudistuksen yksityiskohdista parlamentin, neuvoston ja komission välillä.

Valmistelu on hidasta, sillä edessä on merkittävä järjestelmämuutos nykymalliin verrattuna. Vuodesta 2023 alkaen maataloustuet perustuisivat aikaisempaa enemmän tuloksiin ja ympäristövaatimuksiin.

Eurovaaleihin katkenneen cap-uudistuksen valmistelun etenemistä hidastaa myös uuden komission lippulaiva, uusia tiukkoja ympäristö- ja ilmastotavoitteita hahmotteleva Green Deal, jonka avulla Eurooppa pyritään muuntaa ilmastoneutraaliksi mantereeksi vuoteen 2050 mennessä.

Osana Green Dealia on julkaistu ruokaketjua uudistava Pellolta pöytään -strategia sekä luonnon monimuotoisuutta käsittelevä strategia. Ne asettavat uusia EU-tason tavoitteita ruuan tuotannolle antibioottien ja kasvinsuojelu­aineiden vähentämisestä luomutuotannon lisäämiseen.

Komission mukaan nämä uudet tavoitteet on otettava huomioon, kun jäsenmaat kokoavat maaseutuohjelmansa ja tukimallit yhteen kansalliseen maatalouden strategia­suunnitelmaan, mikä lisää vaikeuskerrointa.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen viivästymisen takia EU:ssa valmistellaan nyt siirtymäkauden lainsäädäntöä, sillä nykyinen sääntöpohja päättyy tämän vuoden lopulla.

Päätöksiä siirtymäkauden tarkasta sisällöstä on neuvoteltu kevään ajan Brysselissä, missä osallistun EU:n komission, neuvoston ja parlamentin välisiin lakineuvotteluihin Euroopan parlamentin pääneuvottelijana eli raportoijana.

Parlamentti ja jäsenmaat ovat yksimielisiä, että siirtymäkaudella on jatkettava nykyisellä EU:n maatalouspolitiikan sääntöpohjalla seuraavat kaksi vuotta. Päämääränämme on tuoda vakautta ja investointivarmuutta koko ruokasektorille.

Alkuperäinen ehdotus siirtymäkauden lainsäädännöksi on herättänyt kotimaassa aiheellista huolta, sillä toimeenpanovaltaa käyttävä komissio jätti esityksestään pois Etelä-Suomen kansallisen tuen, jolla tasapainotetaan erityisesti puutarhaa, sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukirakennetta ja näin kotimaisen markkinan toimintaa.

Parlamentin pääneuvottelijana esitin Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkamista myös siirtymäkaudella, minkä täys­istunto hyväksyi toukokuussa. Tuen jatko näyttää nyt selvältä, kun myös toinen lainsäätäjä eli jäsenmaiden neuvosto on asiasta samalla linjalla.

Suomenkin maatiloilla jatketaan vuodet 2021 ja 2022 nykyisen kaltaisilla säännöillä mutta uusilla EU-rahoilla. Rahoituksen taso ja ehdot ovat toistaiseksi hämärän peitossa, sillä jäsenmaat eivät ole sopineet EU:n tulevasta budjetista vuosille 2021–2027, joka vastikään paketoitiin EU:n koronaelpymispaketiksi.

Neuvotteluista povataan vaikeita, sillä komission ehdottama lähinnä tulonsiirtoihin perustuva 750 miljardin euron elpymispaketti ei sellaisenaan käy kaikille maille, ei myöskään Suomelle.

Lupaavaa on kuitenkin, että nyt Euroopan komissio esittää elvytyspaketissaan maaseudun kehittämiseen uutta 15 miljardin rahoitusta. Muun muassa Suomelle tärkeät luonnonhaittakorvaukset maksetaan juuri tästä rahastosta.

Tervetullutta on myös, että päivitetyssä rahoituskehys­ehdotuksessa suoriin tukiin ehdotetaan neljän miljardin lisäystä ja maaseudun kehittämiseen viiden miljardin lisäystä.

Elpymispaketista ja monivuotisesta rahoitus­kehyksestä odotetaan sopua valtion päämiesten välillä aikaisintaan heinäkuussa.

Uusi maatalouskomissaari, puolalainen Janusz Wojciechowski on tukenut maa­talousrahoituksen lisäämistä. Koronakriisin myötä ymmärrys vahvan yhteisen maatalous­politiikan tarpeesta on vahvistunut.

Komissaari Wojciechowski on käynnistänyt koronakriisin torjunnaksi myös uusia elvyttäviä toimenpiteitä. Suomenkin viljelijät hyötyvät tukiennakoiden aikaistamisesta, joustavammista valtiontukisäännöistä ja valvontojen kevennyksistä.

Riittävä maatalouden rahoitus on varmistettava kaikissa oloissa. Mikäli haastavissa budjettineuvotteluissa maataloudesta päädytään leikkaamaan, on tärkeää, että leikkaukset voidaan kattaa kansallisella lisärahoituksella. Tämä on taattu EU-lain lisäksi Suomen hallitusohjelmassa.

Kun hallitusohjelmaa lähdetään koronakriisin myötä päivittämään, on tästä periaatteesta kiinni pitäminen ratkaisevan tärkeää Suomen huoltovarmuudelle.

Elsi Katainen

Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)

EU-parlamentin yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkausiasetuksen pääneuvottelija

Koronakriisin myötä ymmärrys vahvan yhteisen maatalous­politiikan tarpeesta
on vahvistunut.

Lue lisää

Hallitus poksautti korkin lainapullosta

Suomalaiset mepit iloitsivat puurakentamisen mainitsemisesta EU:n tulevaisuuspuheessa: "Hyvä, ettei puuta nähdä vain nieluna"

"Voitto suomalaiselle metsänhoidolle" – EU-parlamentin valiokunta äänesti metsästrategiasta vaikeiden neuvottelujen jälkeen

MT selvitti: Miksi Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa, vaikka monissa muissa maissa sadot ovat suuremmat ja kasvukausi pidempi? Näin vastasivat asiantuntijat