Monipaikkainen työ on maaseudun mahdollisuus - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Monipaikkainen työ on maaseudun mahdollisuus

Koronakriisi jättää pitkäkestoisia jälkiä talouteen ja työelämään. Yksi muutos on etä- ja digityön kasvu. Puhutaan etä- ja digiloikasta.

Esimerkiksi oma työyhteisöni siirtyi käytännössä yön yli etätyöhön ja samalla lisäsi palveluitaan, vaikka juuri kukaan ei ollut toimistolla.

Tämä onnistui, koska etätyötekniikka oli käytössä ja henkilöstöllä oli muutoksen edellyttämä osaaminen, joustavuus ja tahto olla yrittäjien apuna.

Pidän selvänä, että koronakriisi lisää monipaikkaista työtä ja samalla työntekijöiden hyvinvointia sekä yritysten tuottavuutta. Iso merkitys on esimerkiksi sillä, että monen työmatka-aika säästyy.

Eurofoundin mukaan Suomessa siirryttiin etätöihin enemmän kuin muualla Euroopassa. Suomalaisista noin 60 prosenttia siirtyi etätöihin. Luku ei sisällä työntekijöitä, jotka olivat etätöissä jo ennen kriisiä.

Yrittäjägallupin (4/20) mukaan yrityksistä noin kolmannes – noin 100 000 firmaa – lisäsi etätöitä. Muutos korostui pääkaupunkiseudulla ja yli kymmenen hengen yrityksissä.

On arvioitu, että Euroopassa neljännes työtehtävistä olisi hoidettavissa kotoa. Valmiudet ovat erilaisia eri maissa. Ennen koronaa alle kymmenes työntekijöistä oli etätöissä. Kasvupotentiaali on merkittävä.

Vastikään esimerkiksi saksalainen Siemens ilmoitti, että sen työntekijät voivat työskennellä ”missä haluavat” kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Siemensillä on 140 000 työntekijää 43 maassa.

Mitä lisääntyvä monipaikkatyö tarkoittaa?

Työntekijälle se tuo vaihtoehtoja. Töitä voi tehdä työpaikalla, kotona, vapaa-ajan asunnossa tai kahvilassa. Monipaikkatyö ei sovi kaikille, mutta monella se lisää työiloa, tyytyväisyyttä ja tuottavuutta.

Työyhteisölle se tarkoittaa uusia työmuotoja. Fyysisten kokousten rinnalle tulee etäpalavereita, jotka ovat parhaimmillaan kasvotusten pidettäviä tehokkaampia. Ehkä turhat palaverit vähenevät.

Tarve kasvotusten kohtaamisille ei kuitenkaan poistu. Ilman niitä ideointi on vaikeampaa. Tarvitaan eri kohtaamismuotojen tasapainoa.

Monipaikkatyö vaatii erilaista johtamista, luottamusta ja pelisääntöjä. Suomessa työelämässä on vahva luottamus, mikä vahvistaa monipaikkatyön edellytyksiä.

Työpaikoilla tarvitaan vähemmän mutta joustavampia neliöitä. Koteihin taas tarvitaan työtiloja. Monella voi olla työpiste työpaikalla, kotona ja vapaa-ajan asunnossa.

Samalla korostuvat yhteydet. Tietoliikenneyhteyksien lisäksi tarvitaan myös muita yhteyksiä, jotta päästään luontevasti tarvittaessa kohtaamaan työkavereita ja asiakkaita.

Monipaikkaisuuden kasvu on iso mahdollisuus maakunnille, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Se voi olla uusi pelastusrengas monelle maaseutupitäjälle.

Se ei pysäytä – eikä pidäkään – kaupungistumista, joka on maailman megatrendejä. Ihmiset ja yritykset muuttavat vastakin toistensa luokse. Monipaikkaisuus antaa kuitenkin maaseudulle uusia mahdollisuuksia säilyttää ja vahvistaa elinvoimaa.

Kun monipaikkaisuus lisääntyy, sekä julkisia että yksityisiä palveluja tarvitaan ja käytetään enemmän. Koronakriisinkin aikana monen kaupan kysyntä kasvoi etätyöntekijöiden ansiosta.

Yrittäjyydellä on merkittävä rooli monipaikkaisuuden kehittymisessä. Digitaalisesti toimiva yritys on yksi monipaikkaisuuden avain.

Monipaikkaisuus lisää tarvetta kaksoiskuntalaisuudelle. Fiksu kunta miettii, miten lisätä monipaikkaisten työntekijöiden osallisuuden kokemusta ja mahdollistaa, että monipaikkaiset yrittäjät voivat verkostoitua ja saada tukea myös toisen kotipaikkakunnan elinkeinopalveluista.

Suomi sai EU:n koronaneuvotteluissa merkittävästi rahaa maaseudun kehittämiseen ja harvaan asutuille alueille. Olisi tärkeä käyttää näitä miljoonia monipaikkaisen työn edistämiseen.

Etätyön kasvulla on vaikutuksia myös globaaliin työnjakoon.

Koronan myötä moni yritys oivalsi, että jos töitä voi tehdä kotoa, niitä voi tehdä myös maissa, joissa on korkea osaaminen mutta alhainen kulutaso. Siksi kriisin jälkeen osa palvelutöistä siirtyy kauemmaksi.

Professori Richard Baldwin puhuu etämaahanmuutosta tai palvelusektorin globalisoitumisesta.

Lopuksi on hyvä muistaa, että on paljon töitä, jotka eivät siirry mihinkään. On oltava fyysisesti siellä, missä on tuotanto tai asiakkaita. Maatalousyrittäjyys on tästä hyvä esimerkki.

Monipaikkaisuus avaa maaseudun yrittäjille kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Jos esimerkiksi perheenjäsen voi tehdä etätöitä, hänen ei tarvitse muuttaa työn perässä muualle.

Mikael Pentikäinen

toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

Työpaikoilla tarvitaan vähemmän mutta joustavampia neliöitä.

Lue lisää

Etätyö onnistuu jos internet pelaa

Luontoon!

Eduskunnan koronajohtoryhmä päättää ensi viikolla, kuinka syksyn eduskuntatyö jatkuu

Työmarkkinajärjestöt eivät syty Erton ehdotukselle lakisääteisestä etätyöoikeudesta  –  etätöistä on järjestöjen mukaan hyvä sopia paikallisella tasolla