Mielipiteet

Tasa-arvoinen perusopetus pohjaa lähiopetukseen

Keväällä Suomessa siirryttiin yhdessä yössä etäopetukseen, josta ei juuri ollut kokemusta aiemmin. Perusopetuslaki ei tunne etäopetusta, koska ­koulunkäynnissä ei ole kyse vain tiettyjen oppimäärään kuuluvien tietojen omaksumisesta, vaan vähintään yhtä tärkeää on yhdessä kasvaminen, yhteisöllisyys ja joka lapsen kohtaaminen yksilönä. Se vaatii läsnäoloa, jos mikä.

OAJ selvitti touko–kesäkuussa peruskoulun ja lukion opettajien kokemuksia poikkeusjärjestelyistä ja paluusta lähiopetukseen. Laajasti arvioi­tiin, että etäopetus onnistui hyvin, mutta verkkokyselyyn vastanneista 1 663 opettajasta ja rehtorista neljännes arvioi, että etäjakson vaikutus oppimiseen oli kielteinen useille oppijoille.

Vaikka 70 prosenttia opettajista katsoi, että seuraukset olivat haitalliset yksittäisille oppijoille, monet opettajat näkivät kokemukset myös myönteisinä.

Selvää on, että oppimis­vajetta syntyi. Tänä syksynä ja ensi talvena tarvitaan monenlaista oppimisen tukea, esimerkiksi pienempiä opetusryhmiä sekä enemmän opettajan antamaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta. On hienoa, että hallitus tukee kuntia ja koulu­tuksen järjestäjiä koronan jälkien paikkaamisessa kymmenillä miljoonilla euroilla.

Kevään kokemuksista pitää ottaa opiksi, ja jo olemassa olevia etäyhteyksien mahdollisuuksia tulisi perusopetuksessa hyödyntää. Pysyvästi lakiin ei kuitenkaan pidä tehdä etäopetusta koskevia muutoksia, koska perusopetuksen laaja kokonaistehtävä rakentuu nimenomaan lähiopetuksen varaan.

Vaikka koronan toinen vaihe on alkamaisillaan, ellei jo alkanut, toivon, että mahdollisimman monessa koulussa ja oppilaitoksessa voidaan oppiminen ja opettaminen toteuttaa lähiopetuksena. Lapsilla ja nuorilla on siihen vahva lain suoma oikeus, johon ei pidä kevyin perustein puuttua. Näin myös opetusviranomaiset ovat korostaneet.

Eduskunta hyväksyi kesän alussa väliaikaisen muutoksen perusopetuslakiin, jonka pohjalta opetuksen järjestäjän päätöksellä voidaan siirtyä poikkeusjärjestelyihin, kuten etäopetukseen. Se on kuitenkin aina viimesijainen, aivan välttämätön keino ja päätös pitää perustella. Opetuksen on tässäkin tilanteessa jatkuttava.

Nyt on kuntien viimeistään varmistettava, että niin opettajilla kuin oppilailla on käytössään laitteet, jotka mahdollistavat todellisen vuorovaikutuksen etänäkin oltaessa. Poikkeusoloissakaan opetusta ei pidä järjestää siten, että opettaja samanaikaisesti antaa lähiopetusta ja etäopetusta.

Käytännössä tämä vastaisi tilannetta, jossa opettaja koululla joutuu vastaamaan useamman luokan opetuksesta yhtä aikaa. Silloin ei voida varmistaa oppimista ja tukea jokaiselle oppilaalle. Ja kun tavoite on ennemmin pienentää ryhmiä ja vastata keväällä syntyneisiin aukkoihin oppimisessa, ei samanaikainen etä- ja lähiopetus voi olla ratkaisu.

Etäyhteyksillä voitaisiin jo nykylain puitteissa tarjota esimerkiksi valinnaisten kielten opetusta tai vaikkapa joidenkin aineiden aineenopetusta pienille kouluille, joissa oppilasmäärä ei muuten tuota tähän opetukseen opetusryhmiä. Samoin etäyhteyksiä voisi hyödyntää yksilöllisissä erityis­järjestelyissä.

OAJ on etäyhteyksien tämän kaltaisen hyödyntämisen puolesta puhunut jo vuosia. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan juuri käytetä. Ehkä valtion pitäisi kannustaa toiminnan laajentamiseen osoittamalla siihen kehittämisrahoitusta?

Haja-asutusalueiden lapsille tämä lain turvaama lähiopetus on kenties kaikkein isoin juttu, sillä se turvaa heille samalla äärimmäisen tärkeän kodin ulkopuolisen sosiaalisen ympäristön. Koulun merkitys on jopa suurempi, ellei muita kodin ulkopuolisia sosiaalisia piirejä ja harrastusmahdollisuuksia ole tarjolla.

Malli, jossa osa oppilaista opiskelisi esimerkiksi osan viikosta kotoaan, rajaisi lasten sosiaalista piiriä merkittävästi. Se herättäisi myös samat kysy­mykset, jotka ovat nousseet esiin koronakeväänä: Onko oppilaan itseohjautuvuus opiskelun edellytys vai sen kehittyminen koulun tavoite? Etäopiskelu vaatii oppilailta valtavasti itseohjautuvuutta, jota monilla peruskouluikäisillä ei vielä riittävästi ole. Monet oppilaista tarvitsevat jatkuvasti opettajan ohjausta liki kädestä pitäen.

Etäopetuksessa vanhemmilla oli suuri rooli lastensa oppimisen ja koulutyön tukemisessa. Vanhempien mahdollisuudet ja kyky tukea koulutyötä vaihtelee, eikä koti­ympäristö aina tue oppimista.

Mitä enemmän oppiminen perustuu kodin antaman tuen varaan, sitä enemmän lasten oppimismahdollisuuksien tasa-arvo on uhattuna ja oppimistulosten eriytyminen kiihtyy. Juuri haja-asutusalueilla oppimistulokset ovat olleet heikommat PISA-vertailuissa ja erityisesti tämä koskee poikia.

Mitä enemmän oppiminen perustuu kodin antaman tuen varaan, sitä enemmän lasten oppimismahdollisuuksien tasa-arvo on uhattuna ja oppimistulosten eriytyminen vain kiihtyy.

On kaikkien etu pitää lähiopetuksesta hyvää huolta.

Heljä Misukka

koulutusjohtaja

OAJ

Etäjakson vaikutus oppimiseen oli kielteinen useille oppijoille.

Lue lisää

Opetusministeri Andersson: Tartuntatautilain muutokset tuovat vuorottelujärjestelmän mahdolliseksi perusopetuksessa

Tuhannet yläkoululaiset ovat koulusta poissa niin paljon, että kouluilta vaaditaan erityisjärjestelyjä – joihinkin oppilaisiin ei ole etäopetuksen aikana saatu yhteyttä

Lappajärvi sai koronatukea ja perui opettajien lomautukset – näin koronan kyykyttämät kunnat lomauttivat opettajia, katso oman kuntasi tilanne

"Kyllä varmaan kaikki on sitä mieltä, että lähiopetus voittaa etäopetuksen" – Pieksämäen kouluissa korona mietityttää käytännön järjestelyissä, mutta tunnelma on rauhallinen