Mielipiteet

Lisäpanostus PEFC-metsien monimuotoisuuteen

PEFC-standardityöryhmään avoimen kutsun perusteella ilmoittautuneet 65 metsän­hoidon kestävyyttä tarkastelevaa sidosryhmää jatkavat työtään elokuussa.

Sertifiointikriteerien päivitysprosessi on kestänyt nyt noin vuoden ja työn arvioidaan valmistuvan vuoden vaihteessa. Tärkeä lähtökohta PEFC-kriteerien kehittämisessä on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä koskeva uusin tutkimustieto.

Standardiluonnoksen julkinen kommentointi on tärkeä osa kriteeristön laadintaa, sillä se tuo esiin näkemyksiä myös sisällöstä päättävän laajan työryhmän ulkopuolelta. Maalis–huhtikuussa saatu palaute vahvisti työryhmässä jo esillä olleita kantoja ja toisaalta myös nosti keskusteluun uusia aiheita. Kriteeristön toinen julkinen kommentointikierros järjestetään alkusyksystä.

PEFC-sertifiointi on hyvin laajasti vaikuttava metsien kestävää käyttöä ja hoitoa ohjaava järjestelmä. Sen piirissä on yli 90 prosenttia metsistämme. Nyt työn alla olevan kriteeristön merkityksestä kertoo, että sen mukaisesti hoidetaan suoma­laisia metsiä 2020-luvun lopulle saakka.

Standardityöryhmässä sovitetaan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat kestävän metsänhoidon kriteeristöksi. Tätä työtä tukemaan PEFC Suomi on hankkinut riippumattoman asiantuntijaryhmän laatiman selvityksen, jossa tarkastellaan standardityöryhmän esittämiä muutoksia keskeisiin metsänhoidon PEFC-kriteereihin.

Selvitystyö sisältää arvion muutosten ekologista vaikutuksista ja kustannuksista. Arvio perustuu uusimpaan kotimaiseen tutkimustietoon, asiantuntija-arvioihin ja paikkatietoaineistojen avulla toteutettuun analyysiin kriteerien kattamien kohteiden pinta-aloista ja puumääristä.

Piakkoin julkistettavan selvityksen tulokset osoittavat, että PEFC-kriteereihin esitetyillä muutoksilla olisi huomattavia positiivisia vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen.

Toteutuessaan uudet kriteerit tarkoittaisivat miljoonien eurojen vuosittaista lisäinvestointia monien arvokkaiden elinympäristöjen, metsistä riippuvaisten eliölajien ja riistan hyväksi.

Suo- ja vesistökohteiden suojakaistojen vähimmäisleveyttä esitetään kasvatettavaksi nykyisestä viidestä metristä kymmeneen metriin. Suojakaistoilla suosittaisiin lehtipuuta ja niitä käsiteltäisiin vain poimintahakkuin. Suoja­kaistoilla ei tehtäisi maanmuokkausta, eikä esimerkiksi korjattaisi kantoja.

Esitetyt PEFC-kriteerit kohdentaisivat jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä rantametsiin ja avosoiden reunoille. Tämä tuottaisi monipuolisia hyötyjä metsä-, vesi-, ja suoekosysteemien moni­muotoisuudelle sekä maisema- ja virkistysarvoille.

Ajan myötä suojakaistoista kehittyisi talousmetsämaisemassa suikertelevia, nisäkkäille ja linnuille suojaa, ruokaa ja avoalueita turvallisempia leviämisreittejä tarjoavia toisiinsa kytkeytyneitä jatkuva­peitteisiä metsiä.

Paikkatietoanalyysin tulosten mukaan suojakaistojen kokonaispinta-ala kaksinkertaistuisi nykyisestä noin 860 000 hehtaariin. Lähteiden, vesistöjen ja avosoiden suoja­kaistat säilyisivät metsätalous­käytössä, mutta niiden laajentuminen ja käytön rajoittaminen vähentäisi vuotuisia hakkuumääriä noin 152 000 kuutiometrillä. Inarin ja Utsjoen kunnat eivät ole mukana tässä arviossa.

PEFC-sertifiointi alkoi Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Tällöin kriteeristö edellytti vähintään viittä säästöpuuta hehtaarilla, ilman minimiläpimittavaatimusta. Säästöpuiden vähimmäisläpimitta on nyt kymmenen senttimetriä. Sen nostaminen 15 senttiin lisäisi merkittävästi hakkuualoille jätettävän puuston määrää.

Nykytilanteeseen nähden uuden kriteeriesityksen arvioidaan kasvattavan elävien säästöpuiden määrää uudistushakkuukohteilla 1,5-3 kuutioon hehtaarilla.

Säästöpuita jätetään metsiimme nykyisin lähes puoli miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kriteerimuutoksen myötä määrä kasvaisi noin 425 000 kuutioon vuodessa eli lähes kaksinkertaiseksi nykyiseen nähden. Päätehakkuiden nykyisellä määrällä tulot puun- myynnistä pienenisivät vuosittain 8,5–15,5 miljoona euroa.

Säästöpuiden määrän ja ominaisuuksien lisäksi standardityöryhmässä on esillä sekapuustoisuuden säilyttäminen ja riistatiheiköiden jättäminen metsänkäsittelyn eri vaiheissa. Myös näillä olisi monia monimuotoisuutta edistäviä, mutta kustannusten osalta vaikeasti arvioitavia vaikutuksia.

Christina Gestrin

puheenjohtaja

Auvo Kaivola

pääsihteeri

PEFC Suomi – Suomen metsäsertifiointi ry

Säästöpuita jätetään metsiin nykyisin lähes puoli miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Lue lisää

Kalmari jyrähtää luontojärjestöille: "Yhdellä puhelinsoitolla olisi voitu selvittää asiaa ja silti jatketaan somessa virheellisen tiedon jakamista"

PEFC-kriteerien toinen luonnos kommentoitavana: Säästö- ja lahopuiden määrä sekä suojakaistojen pinta-ala kaksinkertaistumassa

Koko alkuvuoden trendi puunkorjuussa jatkui myös elokuussa: Hakkuut vähentyneet edelleen

Erimielisyys vesistökuormituksesta ratkaistavissa