Mielipiteet

Maakuntauudistus voisi olla muutakin kuin sotea

Lausuntokierroksella olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevalla halli­tuksen esitysluonnoksella keskitytään pääasiassa vain sosiaali- ja terveyspuolen toimintojen uudelleenorganisointiin sote- maakuntien nimikkeellä.

Esitysluonnoksen mukaan hallituksen tavoitteena on muodostaa Suomeen 21 sote- maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan osalta esitys poikkeaa muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämis­vastuu.

Edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäväksi, mutta edistämistyötä tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöhuolto jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.

Uudistusta on pyritty tekemään jo yli vuosikymmenen ajan. Nyt täytyy toivoa, että uudistus saataisiin aikaan, sillä etenkin pienempien kuntien sote-menojen kantokyky on tulossa tiensä päähän.

Sote-maakuntauudistusesitys jättää nykyiset maakunnat toimintoineen niin sanotusti lapsipuolen asemaan. Hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto on tämän vuoden kesäkuussa nimittänyt moni­alaista maakuntaa valmistelevan työryhmän. Sen tehtävänä on pohtia, mitä muita kuin nykyisiä maakuntien tehtäviä tulevilla uusilla maakunnilla voisi olla.

Tälle monialaisen maakunnan muodostamistyölle hyvän pohjan antaisi Lauri Tarastin työryhmän 26. tammikuuta 2018 ministeri Vehviläiselle luovuttama selvitys valtion aluehallinnon ja maakunta­hallinnon yhteensovittamista.

Selvityksessä ei kosketeltu sosiaali- ja terveyspalveluita eikä rahoitusjärjestelyjä, vaan nimenomaisesti työryhmän tehtävänä oli selvittää maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (elykeskukset) tehtävien siirtoa, ja lisäksi myös pelastustoiminnan ja ympäristöterveyden­huollon järjestämistä suunnitellussa aluehallintouudistuksessa.

Työryhmän ehdotuksista moni sopisi nykyisenkin valmistelun pohjaksi. Tulevaisuuden kannalta olisi hyvä koota yhteen maakuntaliittojen ja Elyjen rahoitus-, yrityspalvelut, liikenne-, maankäyttö- ja kaavoitustehtävät. Erityisesti maakuntien elinvoimatekijöitä ajatellen tärkeitä ovat elinkeinopoliittiset ratkaisut.

Näin ollen elinkeinoelämän kannalta tärkeiden yritys- ja työvoimapalveluiden (nykyiset TE-toimistot) järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille tuntuisi toimivalta mallilta.

On ehdottomasti syytä huomioida myös maaseudun kehittäminen. Maatalous- ja maaseutuhallinto yksinkertaistuisi, mikäli niiden tehtävät siirretään kunnista ja elykeskuksista pääosin maakuntien hoidettaviksi. Mukana muutoksessa tulee olla maatalouden lomitus ja tuet.

Tarastin ryhmän ehdotuksessa painotettiin, että ne elykeskusten tehtävät, joissa kyse on maakunnan kehittämisestä, kuuluisivat sopivimmin maakunnan poliittisille elimille ratkaistaviksi. Kun tällaisia tehtäviä on paljon ja ne ovat oikeastaan maakunnan kannalta olennaisimpia tehtäviä, tehtävien siirto maakuntahallituksille ja maakuntavaltuustoille lisäisi merkittävästi maakunnan asukkaiden ja niiden omien tavoitteiden toteuttamis­mahdollisuuksia.

Maakuntahallinnolla on oltava riittävästi resursseja ja valtaa, johon liittyy myös vastuu päätöksistä. Jotta itsenäiselle päätöksenteolle annetaan kunnolliset mahdollisuudet, maakunnilla on oltava omia varoja eli niillä pitäisi olla verotusoikeus.

Monialaisessa mallissa maakunnalla olisi riittävästi painoarvoa suhteessa ministeriöihin. Eli maakunnilla pitäisi olla tarpeelliset valtuudet päättää olennaisista sille kuuluvista asioista ilman, että ministeriöt voisivat olla välittämättä maakuntien vastuuelinten tekemistä päätöksistä. Ei olisi enää nykyistä niin sanottua momenttikohtaista putki­ohjausta.

Kun ajatellaan vielä monien maakuntien riippuvuutta naapurivaltioista esimerkiksi elinkeinojen kehittämisen osalta, niin maakunnan edellytyksiä kansainvälisten suhteiden kehittämiseen tulisi edistää.

Tulevien maakuntien ei siis pitäisi olla vain sote-maakuntia. Aluehallinnon kehittämisen tarpeet huomioiden maakunnilla pitää olla riittävät toimivaltuudet muissakin asioissa.

Hallitusohjelman mukaisesti maakunnat tulisi muodostaa nykyisten maakuntarajojen pohjalta huomioiden Uudenmaan poikkeukset. Kun maakunnille annetaan tarpeelliset resurssit ja päätöksentekomahdollisuudet, niin siten on mahdollistettavissa parhaiten säilyttää maan eri osissa asuville yhtäläiset elämisen edellytykset.

Jarkko Wuorinen

Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja

Maakunta­hallinnolla on oltava riittävästi resursseja ja valtaa.

Lue lisää

Maakunnat saavat verotusoikeuden uudessa sotessa – katso miten uudistus etenee lähivuosina

Hallituspuolueet sopuun sote-uudistuksesta – sote-maakuntien nimi vaihtuu hyvinvointialueeksi

Eteneekö sote-uudistus? Eduskuntaryhmiltä odotetaan tänään kuittauksia

Erilaiset hoitomuodot fysioterapian rinnalla saattaisivat säästää yhteiskunnan rahoja