Maanläheistä vihreyttä - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Maanläheistä vihreyttä

Tulevana lauantaina 29.8. vietetään Suomen luonnon päivää. Mennyt kevät ja alkukesä ovat nostaneet esiin kotimaisen luontomatkailun merkityksen. Ihmiset ovat löytäneet kesällä kansallispuistoihin ja retkeilyreiteille. Monet ovat käyneet marjassa ja sienessä ja kalastuskortteja on mennyt ennätysmäärä.

Me suomalaiset usein unohdamme, kuinka ainut­laatuisessa maassa saamme elää. Meille hyvin tavallisilta asioilta vaikuttavat juoma­kelpoinen järvivesi tai puhdas luonto herättävät maailmalla ihastusta.

Tästä hyvänä osoituksena on se, että Suomi valittiin vuonna 2019 yli sadan maan joukosta maailman parhaaksi luontomatkailukohteeksi. Itse näen kestävässä luontomatkailussa valtavan potentiaalin myös koronan jälkeisessä talouden jälleenrakentamisessa.

Suomalaisten luonto­suhdetta pidetään yllä monin eri tavoin. Yksi yhteiskuntamme hienoimpia asioita ovat jokamiehenoikeudet. Ne takaavat jokaiselle meistä mahdollisuuden liikkua luonnossa jalan, hiihtäen tai vaikkapa pyöräillen sekä marjastaa ja sienestää. Maat omistaa silti aina joku.

Jokamiehenoikeuksien hyväksyttävyyden kannalta on välttämätöntä, ettei metsämaasta tulevaisuudessakaan peritä kiinteistöveroa.

Me keskustalaiset puhumme maanläheisestä vihreydestä, viljelystä ja varjelusta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaiken lähtökohtana on luonnon ja ihmisen tasapainoinen yhteis­elo, jossa korostuvat ylisukupolvisuus ja vastuullisuus.

Suomalainen ruoka tuotetaan jo tällä hetkellä vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen, tuloksena maailman puhtain ja turvallisin ruoka. Valitettavasti tämä tosiasia hämärtyy usein nykyisessä vastakkain­asettelujen maailmassa.

Viljelyn ja varjelun periaate pätee myös suomalaisiin metsiin. Meille metsät ovat talouden ja hyvinvoinnin lähde, metsä on hiilinielu ja elin­ympäristö sekä virkistyksen ja voiman antaja. On tärkeä muistaa, että vuosittain hakkaamme metsiemme kasvusta noin 70 prosenttia. Metsän kasvu on siis selvästi poistumaa suurempi.

Metsien kestävällä käytöllä on suuri merkitys, kun esi­merkiksi muovia korvataan jatkossa puupohjaisilla tuotteilla. Ajattelen niin, että suomalaista metsäosaamista on pystyttävä viemään entistä paremmin maailmalle. Nosta­malla puun jalostusastetta loisimme maakuntiin työtä ja toimeentuloa ja korvaisimme innovaatioilla esimerkiksi vaateteollisuuden puuvillaa.

Valtaosa suomalaisista metsävaroista on yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Tämä on ollut tae sille, että metsiä on hoidettu hyvin ja kestävästi. Metsänomistajat ovatkin avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Olen seurannut viime aikoina huolestuneena ulkomaisten rahastojen halukkuutta ostaa suomalaista metsämaata. Perheiden horisontti metsäsijoittamisessa on ylisukupolvinen. Siksi on huolehdittava, että rahastojen ostovoima ei murra suomalaista metsänomistamisen mallia.

Yksi keino tukea perhemetsänomistusta olisi nostaa metsävähennystä ja rajata sen käyttö vain sellaisille yhteismetsille, joiden osuuden­omistajat ovat luonnollisia henkilöitä.

Monesti ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua lähestytään vastakkainasettelun kautta. Keskusta haluaa tehdä ilmastonmuutosta koskevat päätökset alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maaseudulla ja haja- asutusalueilla saa jatkossakin ajaa henkilöautolla. Tarvit­semme päästöttömiä polttoaineita esimerkiksi biokaasua edistämällä.

Ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa myös ison mahdollisuuden suomalaiselle teollisuudelle.

Viime helmikuussa pidimme hallitusryhmien ilmasto­kokouksen, jossa linjasimme tavoitettamme Suomen hiili­neutraaliudesta 2035. Yksi kokouksen päätös oli laskea teollisuuden sähkövero EU:n minimiin.

Keskusta haluaa, että tämä toteutuu jo 2021 alkaen. Ratkaisu tukee teollisuuden sähköistymistä ja luo ennustettavuutta yrityksille. Samalla vahvistamme suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä maailman markkinoilla ja pidämme teolliset työpaikat kotimaassamme.

Luonnon päivänä esillä ovat myös käytännön teot luonnon monimuotoisuuden vahvista­miseksi. Keskustalle tämä tarkoittaa esimerkiksi vaelluskalakantojen ja vesilintujen elinympäristöjen kunnostusta, laiduntavaa karjaa perinne­biotooppien hoidossa tai metsästäjien riistanhoitotyötä vieraslajien poistamiseksi. Vapaaehtoisuuteen perustuvat Helmi- ja Metso-ohjelmat ovat tuoneet maanomistajille välineitä arvokkaiden luontokohteiden suojeluun.

Tällaista maanläheistä vihreyttä haluamme edistää.

Hanna Huttunen

kansanedustaja (kesk.) keskustan luonto- ja ilmasto- työryhmän vetäjä

Me suomalaiset usein unohdamme, kuinka ainut­laatuisessa maassa saamme elää.

Lue lisää

Saarikko keskustan linjasta: Kaupungistuminen ei välttämättä ole jatkuva megatrendi – monipaikkaisuuden puolesta tarvitaan toimia

Turpeeseen ei saa juuttua

Biokaasulle ei tule lisävaroja hallituksen budjettiriihestä – katso tiedotustilaisuus suorana kello 16

Työryhmä ehdottaa: Liikennebiokaasu verolle