Uusyrittäjyyttä tuettava maalla ja kaupungeissa - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Uusyrittäjyyttä tuettava maalla ja kaupungeissa

Kun digitalisaatio etenee, yritystoiminta ei ole enää yhtä riippuvaista yrityksen sijainnista kuin aikana ennen verkkokauppoja, yhteisöpalveluja ja pilviteknologiaa. Suomen tai maailman valloitus ei katso yrityksen suuntanumeroa.

Viime kuukausina on otettu merkittävä loikka kohti hybridityötä. Etä- ja lähityön yhdistelystä on tullut arkea monessa yrityksessä. Yrittäjä­gallupimme mukaan 30 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä pysyvästi monipaikkaista työskentelyä.

Jos noin 100 000 yritystä suunnittelee siirtyvänsä entistä hajautetumpaan organisaatioon, sillä on monia vaikutuksia. Kun työnteko tai yrityksen pyörittäminen onnistuu kasvukeskuksen kehyskunnasta tai kauempaa, siirtyy osa lähipalveluiden kysynnästä pienempiin pitäjiin. Tämä luo aineksia uudelle maaseutumaisiin kuntiin sijoittuvalle yrittäjyydelle.

Samalla näiden seutujen tietoliikenneinfran kattavuus ja toimintavarmuus nousevat entistä tärkeämpään asemaan. Yrittäjistä kymmenen prosenttia kokee, että tietoliikenne­yhteydet eivät riitä yritys­toiminnalle.

Laajakaistayhteyksien rakentamista pitää edistää tarkkaan kohdennetun julkisen tuen lisäksi keventämällä ja yhtenäistämällä laajakaista­rakentamisen lupa- ja sääntely­käytäntöjä varsinkin kuntatasolla. Valokuituyhteyden kotitalousvähennyksen piiriä olisi laajennettava oman tontin ulkopuolisen osuuden rakentamiseen.

Monipaikkatyö lisää oletettavasti myös työperäistä etämaahanmuuttoa. Kun monien tietotöiden ja palvelutehtävien hoitaminen ei enää katso valtio- tai kielirajoja, voivat suomalaisyritykset vahvistaa rivejään ulkomailta käsin toimivilla taitajilla. Tämä voi tuoda pientä helpotusta kotimaisten yritysten pahenevaan osaajapulaan.

On toki muistettava, että myös suomalaisen osaamiseen etäsiirto meiltä muualle käy entistä ketterämmäksi. Työmarkkinan globalisoituminen toisin sanoen kiihtyy. Toivottavasti se tuo harmaantuvaan Suomeen uusia työntekijöitä ja yrittäjiä.

Samalla kun teknologian kehitys on purkanut yrittämisen esteitä, on se tuonut mukanaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja niistä ammentavaa kasvuun tähtäävää yrittäjyyttä. Leimallisinta se näyttäisi olevan nimenomaan nuoremmilla ja pidemmälle kouluttautuneilla. Tutkimuksemme kertoo, että yrittäjä­hakuisista korkeakoulu­opiskelijoista 69 prosenttia haluaisi kasvattaa yritystään ja 56 prosenttia toimia kansainvälisesti.

Oletettavasti merkittävä osa kasvuyrittäjyydestä ja sen arvoverkosta keskittyy jatkossakin isoihin kaupunkeihin. Tämä luo erityistä painetta kaupunkeihin sijoittuneelle korkeakoulutukselle sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle. Niiden on lähennyttävä elinkeinoelämää.

Kasvuyrityksien kalastelemat kansainväliset taitajat taas arvioivat perheineen potentiaalista kotipaikkaansa tarjolla olevien englanninkielisten koulujen, turvallisen elin­ympäristön ja puhtaan luonnon kannalta.

On myös mielenkiintoista seurata, miten sisäviljely, synteettinen ruoantuotanto ja muu uusi alkutuotanto­teknologia vaikuttavat tulevien alan yrittäjien sijoittumiseen. Kaupunki tai sen lähiö voi olla monelle entistä otollisempi toimipaikka maaseudun sijaan.

Yrittäjyys kiinnostaa selvitysten perusteella erityisesti maaseudulla asuvia nuoria, ja yrittäjien osuus nuorista työllisistä onkin näillä alueilla suurempaa kuin kaupungeissa. Tämä kertoo osaltaan harvaan asuttujen seutujen palkkatyöpaikkojen rajallisuudesta, mutta myös yrittäjyydelle näille alueille avautuneista mahdollisuuksista.

Nuorten ja yrittäjyyden suhde on kaikkinensa vahvistunut viime vuosina. Tätä käsitystä tukee tuore Nuorisobarometri, jonka mukaan 15–29-vuotiaista 58 prosenttia on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että haluaisi kokeilla yritystoimintaa jossain vaiheessa työuraa.

On tärkeä huolehtia, ettei tämä kehitys tyssää koronapandemiaan. Siksi yhteiskunnan on varmistettava, että mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys selviää shokista ja että sen kaatamat yrittäjät pääsevät nousemaan jaloilleen.

Kun koronakriisi joskus väistyy, ovat yrittäjän neuvonta- ja koulutuspalvelut sekä yritystoiminnan kehittämispalvelut entistäkin keskeisemmässä asemassa sekä maaseutu- että kaupunkimaisen alueen uusyrittäjyystoiminnassa.

Palveluiden on tarjottava laadukasta tukea yritystoiminnan eri vaiheisiin aina yrityksen perustamisesta omistajan vaihtamiseen ja liiketoiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta yrittäjän osaamisen päivittämiseen.

Joonas Mikkilä

digi- ja koulutus­asioiden päällikkö

Suomen Yrittäjät

Monipaikkatyö lisää oletettavasti myös työperäistä etämaahanmuuttoa.

Lue lisää

Alueiden ammattikorkeakoulut elinvoiman takaajia

Tänään kääritään hihat ja ryhdytään toimeen – Yrittäjien nimikkopäivä on kunnianosoitus sitkeydelle

Video: Kuinka tietoa viljellään? Suomalainen viljelijä on teknologian hallinnassa Euroopan kärkeä

Neuvontapalvelut ja viranomaiset keräävät tiloilta valtavat määrät dataa, joka ei ole kuitenkaan viljelijöiden käytettävissä – "lisää avoimuutta peliin"