Mielipiteet

Uutta potkua Itämeri-yhteistyöhön

Itämeri merkitsee meille suomalaisille paljon. Se on reittimme maailmalle, tärkeä taloudelle ja korvaamaton virkistyksen lähde.

Itämeren merkitys näkyy hallitusohjelmassa. Suomi on maailman ainoa maa, jolla on oma kansallinen Itämeren alueen strategia. Sen vision mukaan puhdas Itämeri ja sen elinvoimainen meriluonto ovat turvattu ja kestävästi hyödynnetty voimavara.

Itämeren alue on vakaa ja turvallinen kestävän kehityksen edelläkävijä, joka panostaa osaamiseen. Näihin tavoitteisin pääsemiseksi toimitaan sekä kansallisesti että yhteistyössä muiden kanssa.

Itämeren tila on edelleen huono, vaikka se ei enää ole maailman saastunein meri. Suomi on viime vuosina panostanut Itämeren pelastamiseen aiempaa enemmän. Julkistoimijoiden ohella Itämeren suojeluun osallistuvat myös yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt.

Ravinnepäästöjä on pyritty vähentämään uusilla innovatiivisilla keinoilla, muun muassa kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen levittämisellä valuma-alueille sekä biokaasun markkinoiden kehittämisellä.

Muita keinoja ovat olleet esimerkiksi kaupunkivesien entistä tarkempi puhdistaminen, muoviongelmaan ja roskaantumiseen puuttuminen sekä Itämeressä makaavien hylkyjen saneeraus ja rahtilaivojen harmaiden vesien tutkiminen.

Meren suojelutarve on hyvä esimerkki siitä, että vaikka kansalliset toimet ovat tärkeitä ja välttämättömiä, ne eivät yksin riitä. Tarvitaan myös yhteistyötä muiden kanssa.

Kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset sekä toiminta Euroopan unionissa ja EU-lainsäädäntö ovat Suomelle keskeisiä yhteistyön muotoja. Merkittävä osa yhteistyöstä tehdään kuitenkin alueellisesti.

Alueellisella yhteistyöllä on Itämeren alueella pitkät perinteet. Erilaisia yhteistyömuotoja ja kokoonpanoja on valtava määrä. Niitä on eri tasoilla, virallisia ja epävirallisia. Hallitusten ja parlamenttien ohella on myös esimerkiksi alueiden ja kaupunkien välisiä sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisiä verkostoja. Myös yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä Itämeren alueella.

Erilaisten yhteistyömuotojen ja kokoonpanojen muodostama verkosto on uskomattoman laaja ja tiheä – ja hyvä niin. Itämeren alueen geopoliittinen tilanne on kiristynyt ja globaalit kriisit – muun muassa ilmastonmuutos, väestönkehitys, maahanmuutto ja viimeisimpänä Covid-19-pandemia – tuovat lisähaasteita. Alueellinen yhteistyö, naapureiden tunteminen ja henkilökohtaiset kontaktit ovat tällä hetkellä aiempaakin tärkeämpiä.

Vaikuttavuuden kannalta aivan keskeinen alueellisen yhteistyön muoto on EU:n Itämeri-strategia, jonka vuosifoorumi järjestetään virtuaalisena Turusta käsin huomenna 20.10.2020. Se on Itämeren alueen EU-maiden laaja-alainen hankkeiden ja verkostojen yhteistyöalusta, johon toivotetaan tervetulleiksi myös naapurimaat Norja, Islanti, Venäjä ja Valko-Venäjä sekä alueelliset järjestöt ja muut yhteistyömuodot.

Foorumilla on kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Se pyrkii saavuttamaan meren hyvän tilan ja parantamaan energiaturvallisuutta ja saatavuutta sekä liikenneyhteyksiä.

Tavoitteena on myös edistää yhteismarkkinoiden toimivuutta Itämeren alueella muun muassa luomalla yrittäjyyttä, innovaatioita, biotaloutta, turismia, kulttuuria, koulutusta, turvallisuutta ja terveyttä sisältäviä verkostoja ja hankkeita.

EU:n Itämeri-strategian ydintehtävä on etsiä Itämeren alueen toimijoille yhteisiä keinoja vastata haasteisiin tai tarttua tilaisuuksiin silloin, kun yhdessä toimiminen on yksin tekemistä tuloksekkaampaa.

Strategian pohjana ovat EU-lainsäädäntö ja ohjelmat, joiden täytäntöön panemiseen etsitään Itämeren alueelle parhaiten sopivia ja tehokkaimpia tapoja. Tavoitteena on myös vaikuttaa tulevaan EU-lainsäädäntöön, jotta se palvelisi Itämeren aluetta mahdollisimman hyvin. Näissä tavoitteissaan strategia on tähän mennessä onnistunut osin jopa paremmin kuin sitä perustettaessa vuonna 2009 ajateltiin.

Suomen johdolla juuri uudistettu strategian toimintaohjelma ottaa huomioon EU:n uudet ohjelmat, esimerkiksi vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja sekä globaalien kriisien vaikutukset. Samalla se on aiempaa kohdennetumpi ja selkeämpi ja antaa uutta potkua entistä paremmalle yhteistyölle.

EU:n Itämeri-strategian hyödyntäminen voi tulevaisuudessa olla tehokas toimintatapa löytää tuloksellisia, Itämeren alueelle sopiviksi räätälöityjä toimia, jotka auttavat Covid-19 pandemian jälkeisessä taloudellisessa toipumisessa.

Helena Tuuri

Itämeri-suurlähettiläs

Ulkoministeriö

Suomi on maailman ainoa maa, jolla on oma kansallinen Itämeren alueen strategia.

Lue lisää

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

EU:lle kunnianhimoisempi kauppapolitiikka

Puurakentaminen vihdoin vauhdissa

"Tukipolitiikkaa pitäisi muuttaa radikaalisti, jos tavoitellaan ilmastopoliittisesti kestävää maataloustuotantoa", Luken tutkimusprofessori ei pidä uusia cap-ehdotuksia riittävän kunniahimoisina