Mielipiteet

Tuotu polttopuuaines lisää hiilidioksidipäästöjä

Tuontipuupolttoainetta ovat hake, pelletti, puutavaran sivuvirrat, jäte- ja muu polttopuu. Venäjän osuus Suomen puun kokonaistuonnista oli 74 prosenttia. Tilastojen mukaan 2019 Venäjältä tuodusta puusta oli 34 prosenttia haketta ja osa puupellettiä ja suurin osa kuitua.

Kaikella tuontipuulla on kuitenkin sama vaikutus Suomen hiilitaseeseen. Vertailuksi on otettu Venäjä, koska EU:n ulkopuolisena maana siihen eivät päde EU:n sisäiset säännöt.

Kun polttoainetta tuodaan Suomeen, oma polttopuu jää metsiin lahoamaan ja tuottamaan lahotessaan saman määrän hiilidioksidia (CO2) kuin jos polttaisimme sen, kuitenkin luovuttamatta palamislämpöään käyttöömme. Tätä puuta jää joka vuosi yli yhdeksän miljoonaa kuutiometriä, kun koko määrästä on poistettu metsäluonnon monimuotoisuuden vuoksi sinne jätettävä osa.

Kun puuta lahoaa metsässämme ja tuomme sitä polttoon ulkomailta, kaksinkertaistamme CO2-päästön saatua energiamäärää kohti. Omat puumme eivät ole sitoneet sitä hiilidioksidia kasvaessaan, ja se lasketaan siten hiilitaseeseen. Muun tuontipuun osalta voimme laskea sen olevan puun sivu­virroista syntyvää tuontipolttoainetta CO2-päästöineen.

Tunnemme puupolttoaineen energian ja päästöt puukuutiometriä kohden ja voimme laskea, että Venäjältä 2019 tuotu hake, poltto- ja jätepuu vastaavat noin 1 720 900 tonnin päästöjä ja puupelletti noin 148 550 tonnin päästöjä. Nämä luvut voidaan kaksinkertaistaa eli ovat noin 3,4 ja 0,3 miljoonaa tonnia.

Metsissämme lahoaa 9 miljoonaa kuutiometriä puuta tuottaen noin 7,3 miljoonaa tonnia CO2:ta eli noin kaksinkertaisesti edelliseen verrattuna.

Suomessa rekisteröitiin 114 199 henkilöautoa vuonna 2019. Uuden auton CO2-päästö on 139,3 grammaa kilometriä kohti. Kun vuodessa ajetaan 15 000 kilometriä, CO2-päästö on noin 2,1 tonnia. Esitetty metsiin lahoava puu vastaa noin 3,45 miljoonan henkilöauton vuosittaisia CO2-päästöjä.

Venäjän tuontipolttopuun tuottama CO2 on yhteensä noin 1,78 miljoonan auton päästö. Teollisuuden tuontipuun sivuvirtojen poltosta syntyy kuitenkin lisää. Tuodun puun kokonaismäärästä on vähennettävä esitetty polttopuu, jotta saadaan teollisuuden sivuvirroista polttoaineeksi menevä osa.

Tämä osa vaihtelee puulajeittain, ja suomalaisessa puussa se on noin 30 prosenttia teollisuuden raaka-aineesta. Tästä tulee lisää päästöjä, ja koko tuontipuun päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin kaikki henkilöautojemme päästöt ja metsiemme lahoavan puun päästöt ovat selvästi tätä suuremmat.

Energiantuotto on tehokkainta paikallisella puulla ja sen hankinta työllistää pysyvästi merkittävän osan alueen väestöä. Se vähentää metsien tauteja, luo huoltovarmuutta ja vakaan hankintaketjun, jonka toiminnassa raha jää paikkakunnalle. Siitä on hyviä esimerkkejä Suomessa.

On oikeudenmukaista, jos nämä saavat korvauksen hiilen paikallisesta kierrätyksestä. Toisaalta energiatoimijoiden, jotka tuovat ulkomaista poltto­ainetta, pitää maksaa CO2- päästöveroa. Näin ohjaamme päästöjen vähentämiseen ja kannustaisimme toimijoita käyttämään tehokkaimpia menetelmiä energian tuottamiseen.

Tuohi-tutkimushankkeessa (2016–19) esitetty tuorehakkeen poltto on selvästi tehokkain tapa käyttää puupolttoainetta kestävästi. Tutkimus jatkuu lämmön- ja sähköntuotannon yhdistämiseksi pienemmissä yksiköissä, jopa maatilakokoluokassa.

Uusilla polttomenetelmillä ja kotimaisella puulla Suomen päästöt vähenevät ja samalla kehitetään uutta vientiinkin.

Monissa kunnissa asiat menevät hyvään suuntaan, mutta valtion kiinteistötoimija käyttää yhä tuontipolttoaineita, myös pellettiä, vaikka sen energiatehokkuus ei ole tuorehakkeen veroista.

Päästöjen lisäksi se poistaa alueiden toimintaa ja vähentää työllistäjiä. Kestäviin ratkaisuihin vaaditaan kaukonäköisempiä kuin 12 vuoden käyttöön suunniteltuja voimaloita, kuten Senaattikiinteistö rajaa energiatarjoukset. Sellaiseen ei voi rakentaa riittävää lämmön talteenottoa kustannussyistä.

On epärealistista toivoa polton loppuvan pian tietäen, millainen polttoainemäärä nyt kuluu maailmassa. Tehdäänkin poltto oikein ja myydään tehokas tapa muille, jolloin me ja ilmasto hyödymme.

Kysymys onkin, miten maaseudun asukas sitoo CO2- päästöjä metsiin ja muuhun biopolttoaineeseen, ja mitä maksaa päästöistään, eli miten polttoaine- ja päästöverotus ohjaavat kestävästi toimintaa.

Akuilla ja synteettisellä polttoaineella päästöjen poisto on kokonaismäärään nähden vähäistä ja näiden kemiaan liittyvät ongelmat eivät ole ratkaistuja. Turvallisuuteen ongelmia tuottaa myös joka kylään rakennettava miniydinvoimala, ja senkin polttoaineen riittävyys on rajattua.

Tuuli- ja aurinkovoima yhdistettynä maalämpöön auttavat kyllä osaltaan CO2- päästöihin.

Raimo Timonen

dosentti (fysikaalinen kemia, palaminen ja ilmakemia)

Helsingin yliopisto

Venäjän tuontipolttopuun tuottama CO2 on yhteensä noin 1,78 miljoonan auton päästö.

Lue lisää

Lukijalta: Tajusin, että olen todella tekopyhä – käänsin tuulivoiman osalta takkini ja toivon, etten ole ainoa

Lisää takinkääntäjiä

"Maa menee puoli-ilmaiseksi", sanoo metsänomistaja siirtolinjan alle jäävästä alasta – "Lakipykälien mukainen korvaus käyttöoikeudesta", kertoo tuulivoimayhtiö

Puun tuonti kasvoi 10 prosenttia tammi–elokuussa