Mielipiteet

Ajasta ja paikasta riippumaton työ on nyt totta

Koronakriisi muokkaa ja muuttaa maailmaa monin tavoin. Eräs viime aikoina keskusteluun noussut muutos koskee tapojamme asua ja työskennellä. Yhä enenevässä määrin on havaittu intoa muuttaa maalle tai kaupunkien ulkopuolelle sekä ulkomailta tulevien halukkuutta muuttaa Suomeen etätöihin.

Lähes kymmenen vuotta sitten toimitin Sitralle selvityksen monipaikkaisuudesta. Selvityksessä pohdittiin, mitä tarkoittaa se, että asumme, teemme työtä, vietämme vapaa-aikaa ja olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa yhden paikan lisäksi useammassa paikassa ja paikkojen yhdistelmissä.

Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista, kuten kakkoskoti toisella paikkakunnalla, mutta myös pakotettua, kuten avioerolasten liikkuminen eri kotien välillä. Vapaaehtoisella monipaikkaisuudella haetaan paremman elämän elementtejä, esimerkiksi kiireettömyyttä ja hyvinvointia.

Erityisesti maaseudulle monipaikkaisen elämäntavan on katsottu mahdollistavan uudenlaisten verkostojen syntymistä ja innovaatiopotentiaalin luomista ja sitä kautta vaikkapa uutta liiketoimintaakin.

Selvityksessä pyrittiin tunnistamaan myös tulevaisuuden kehityssuuntia vuonna 2020. Globaalin pandemian puhkeamista ei tuolloin valitettavasti osattu ennakoida.

Sen sijaan suuret kansain­väliset megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja energia­järjestelmien muutos, väestönmuutos, globalisaatio, digitalisaatio ja elämysyhteiskunnan nousu ovat vaikuttaneet etenkin kasvisruoan ja uusiutuvan energian suosion nousuun. Ne ovat vaikuttaneet myös digiloikkaan, joka tehtiin nyt koronakeväänä kouluissa ja kaikilla työpaikoilla, joissa se on ollut mahdollista.

Käynnissä oleva korona­kriisi on lisännyt etenkin nuorempien ihmisten muuttoa maaseudulle. Myös ulkomailta tulevia paluumuuttajia on saapunut Suomeen väljemmille seuduille. Etätyösuositus on mahdollistanut monelle asumisen haluamallaan paikkakunnalla riippumatta siitä, missä työpaikka fyysisesti sijaitsee.

Taloudellisen kestävyyden haasteeksi oli selvityksessä pohdittu, onko Suomella varaa monipaikkaisuuteen, ja kuinka se toteutuisi kustannustehokkaasti.

Toisaalta esimerkiksi kestävyysvaje on suuri haaste Suomelle ja ulkomailta saapuvien työntekijöiden muuttaminen Suomeen tekemään etätöitä kansainväli­sille yrityksille mahdollistaisi omalta osaltaan työperäisen maahanmuuton kasvua.

Selvityksessäkin todettiin, että Suomella voi olla ainutlaatuinen kansainvälinen kilpailuvaltti käsissään, jos tule­vaisuuden Suomessa kyetään yhdistämään kaupunki­ympäristön ja tiheän asutuksen taloudellinen aktiivisuus, virikkeellisyys, rikas vuorovaikutus, monimuotoisuus ja luovuus maaseudun rauhaan, väljyyteen ja luonnonläheisyyteen. Nyt tämä visio on tullut todeksi. Listaan voi lisätä turvallisuuden ja puhtaan ilman.

Kuitenkaan esimerkiksi lasten koulunkäynti kaupungissa ei mahdollista maallemuuttoa, siinäkään tapauksessa, että vanhemmilla olisi mahdollisuus tehdä etätöitä. Myös englannin­kielisten koulujen ja päiväkotien puuttuminen saattaa estää ulkomailta tulevien perheiden muuton Suomeen.

Yhteistä näille molemmille ryhmille, maallemuutosta haaveileville lapsiperheille ja Suomeen muuttamista pohti­ville ulkomaisille tai ulko­suomalaisille perheille, onkin juuri koulunkäynnin haaste. Koulujen digiloikka voisi kuitenkin tuoda ainakin osittaisen helpotuksen näihin ongelmiin.

Englanninkielisen opetuksen tarjoaminen etäopetuksen keinoin voisi auttaa myös ulkomaalaisten halukkuutta muuttaa Suomeen töihin. Samoin etäopetus tarjoaisi mahdollisuuksia etätöissä oleville vanhemmille viettää aikaa maalla pidempään lastensa kanssa myös lukuvuoden aikana. Tämä ei tietenkään täysin poista kasvotusten tapaamisen tärkeyttä mutta voisi luoda liikkuvuutta ihmisille eri tilanteisiin.

Ajasta ja paikasta riippumaton työ on nyt totta, samalla tavoin kuin palveluiden siirty­minen verkkoon. Monipaikkaisuus edellyttää muutoksia ajattelussa ja joustavuutta yhteiskunnan rakenteissa ja lainsäädännössä.

Koko yhteiskunnan olisi hyvä seurata muutoksessa mukana ja mahdollistaa moni­paikkainen elämä sellaista vapaaehtoisesti haluaville, mutta helpottaa myös elämää monipaikkaisuuteen pakotetuille. Samalla Suomelle tarjoutunut tilaisuus houkutella maahan osaavaa ja globaalistikin hyvin verkottunutta väkeä saataisiin paremmin hyödynnettyä.

Teresa Haukkala

tutkijatohtori Aalto- yliopiston kauppa­korkeakoulussa

Sitran Monipaikkaisuus – ilmiö ja tulevaisuus -selvityksen toimittaja

Monipaikkai­suudella haetaan paremman elämän elementtejä, esimerkiksi kiireettömyyttä ja hyvinvointia.

Lue lisää

Armeija hyökkää oikeaan suuntaan

Avohakkuutko historiaan?

Suomalaisten tietämys ilmastonmuutoksesta vaihtelee – politiikassa toisaalla ilmastoasioita vähätellään, toisaalla ylikorostetaan

Joe Biden: Donald Trumpin hallinto ei ole ollut vastahakoinen vallanvaihdon aloittamisessa – Trump ja Biden eivät ole vieläkään puhuneet