Mielipiteet

Sote-uudistusesitys ei edistä yrittäjyyttä

Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on järjestyksessään jo viides yritys. Kovin harva on enää sitä mieltä, etteikö palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja pitäisi uudistaa.

Selvää on myös, että kaikkia palveluntuottajia tarvitaan. Valitettavasti hallituksen esitys ei juurikaan ota huomioon yksityistä palvelutuotantoa. Päinvastoin. Selkeästi viestitään, että tämä uudistus nojaa julkiseen monopoliin.

Suomen Yrittäjät toi lausunnossaan esiin, että yritysvaikutusten arviointi on toteutettu erittäin puutteellisesti. Samaa mieltä oli lainsäädännön arviointi­neuvosto. Neuvoston mukaan vaikutukset yrityksiin ja muun muassa julkisen talouden kokonaisuuteen kaipaisivat lisäpohdintaa.

Lakipykälissä palvelujen ulkoistamiselle on annettu mahdollisuuksia, mutta tosiasiallisesti vaatimukset kaventavat mahdollisuuksia ulkoistaa palveluita. Erityisesti pk-yritysten mahdollisuudet osallistua – ja menestyä – tarjouskilpailussa ovat heikot.

Arviointineuvostokin totesi, että ostopalveluiden ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamat yritysvaikutukset tulisi arvioida vähintään suuntaa-antavasti.

Sote-alalla työskentelee tällä hetkellä noin 400 000 henkilöä, ja eläköitymisistä johtuvan henkilöstötarpeen on arvioitu olevan tulevaisuudessa yli 200 000 henkilöä. Jo tämä kertoo, että julkinen sektori tarvitsee yksityistä sektoria kumppanikseen.

Esitys ei ota riittävästi huomioon Suomessa toimivien yli 18 000 sote-yrityksen ja niiden 80 000 työntekijän merkitystä osana palveluntuottajaverkostoa. Juuri nämä pienet yritykset pitävät yllä varsinkin maaseudun palveluverkostoa.

Jotta suomalaiset pääsevät palveluihin, pitää laissa olla kannustin monituottajamalliin ja asiakkaan oikeuteen valita palveluntarjoajansa. Tämä onnistuu esimerkiksi siten, että säädetään palvelusetelistä asteittain subjektiivinen oikeus – aloittaen perustason palveluista sekä terveyden edistämiseen liittyvistä ehkäisevistä ja hyvinvointi­palveluista.

Kokemukset kertovat, että keskeisin syy, miksi asiakas on valinnut yksityisen palvelun­tuottajan, liittyy palvelun saatavuuteen.

Palvelun saatavuus ja hoitoon pääsy ovat pääasiallisia syitä uudistukselle, mutta nämä odotukset eivät näy tällä hetkellä riittävästi. Jo nyt terveydenhuoltolain 54 pykälän mukaan, jos julkinen toimija ei pysty itse tuottamaan hoitoa hoitotakuun rajoissa, sen on järjestettävä asia hankkimalla hoito muulta palveluntuottajalta. Pykälää ei kuitenkaan noudateta.

Lakiesityksessä hyvinvointi­alueella tehtäviä ratkaisuja rajoittaa riittävän oman palvelutuotannon vaatimus. Vaatimus heikentää olennaisesti mahdollisuuksia päättää palvelutuotantorakenteesta alueellaan ja kaventaa hyvinvointialueen itsehallintoa. Hyvinvointialueen tulee hyväksyttää suunnitelmansa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käymässään neuvotteluissa etukäteen.

Riittävän oman palvelu­tuotannon vaatimus koskee niin sosiaalihuoltoa kuin terveydenhuollon perustasoa ja erikoissairaanhoitoa. Tämä on kohtuuton heikennys nykytilaan ja tulisi heikentämään palveluiden saatavuutta.

Emme ole laisinkaan varmoja tämän vaatimuksen perustumisesta aiempiin perustuslakivaliokunnan esittämiin vaateisiin. Aiemmin perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa, millainen oman tuotannon velvollisuuden laajuuden tulee olla valinnan­vapaus-mallissa. Nyt ei valinnanvapautta esityksessä ole, ja siksi tuokin vaade on arvioitava uudelleen.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat nykyään ulkoistaa terveydenhuollon palvelunsa hyvin vapaasti niin halutessaan. Lakiesitys ei tätä enää mahdollista. Hyvinvointialue voisi ulkoistaa osan perus­terveydenhuollon palveluistaan, mutta osan on oltava julkisesti järjestettyä.

Yksityinen palveluntuottaja voi käyttää alihankkijaa tuottaessaan palveluita hyvin­vointialueen hyväksymällä tavalla. Alihankinnan osuutta on kuitenkin rajoitettu, ja sen osuus saa olla 30–49 prosenttia koko yksityisen palveluntuottajan tarjonnasta hyvinvointialueelle.

Esityksessä on selkeä kielto, että alihankkija ei saa käyttää alihankkijaa. Tämä on ongelma erityisesti pk-yritysten kannalta, koska säännös merkittävästi heikentää niiden mahdollisuuksia menestyä hyvinvointialueen mahdollisissa tarjouskilpailuissa.

Vaikka hallituksen piirissä on käyty jo runsaasti neuvotteluita, on syytä pysähtyä vielä kerran käymään läpi esityksen vaikutukset palvelutuotannon kehittymiselle.

Anssi Kujala

varatoimitusjohtaja

Tanja Matikainen

kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö

Suomen Yrittäjät

Selkeästi viestitäänkin, että tämä uudistus nojaa julkiseen monopoliin.

Lue lisää

Miksi jätelakiuudistusta tarvitaan?

Suomen Yrittäjät: Yrittäjien tilanne on edelleen erittäin vaikea – on kuitenkin parantunut aavistuksen

Kysely: Kokoomus on yrittäjien suosikkipuolue, mutta kannatus putosi – perussuomalaiset kakkosena

Kulmunin entinen erityisavustaja Kari Jääskeläinen valittiin Kymen Yrittäjien aluejohtajaksi