Mielipiteet

Suomi on nyt erityisen vetovoimainen

Covid-19-pandemian yhteiskunnallisia seurauksia on vielä monelta osin vaikea ennakoida. On kuitenkin selvää, että osa pandemiassa omaksutuista käytännöistä vaikuttaa arkeemme pysyvästi.

Koronakeväänä 2020 etätyöskentely otettiin laajamittaisesti käyttöön sellaisillakin aloilla, joilla se aikaisemmin on ollut epä­tyypillistä. Työskentelytapa on vastaanotettu myönteisesti, ja moni uskoo jatkavansa etätöitä myös pandemian jälkeen.

Suomella onkin nyt ainutlaatuinen tilaisuus tarttua pandemian keskeltä nouseviin mahdollisuuksiin. Tilanne on erityisen otollinen kansain­välisten osaajien houkuttelemiselle.

Pandemia on vain yksi tekijä yhteiskuntia koskettavassa laaja-alaisessa muutoksessa, jonka muita keskeisiä vaikuttajia ovat teknologian kehittyminen, luonnontilan heikkeneminen sekä suur­valtapoliittiset jännitteet.

Tämä laajempi kokonaismuutos etenee osin hitaammin kuin pandemia, mutta se vauhdittaa ja kärjistää murroksen vaikutuksia.

Aikaisemmissakin yhteis­kunnallisissa siirtymissä kriisit ovat edesauttaneet muutosten siirtymistä arkielämään. Ensimmäisen maailmansodan aikana naisten panosta tarvittiin tehdastöissä, minkä seurauksena sodan jälkeen naisten asema työelämässä ja yhteiskunnassa muuttui pysyvästi.

Toisaalta pysyvät muutokset ovat usein syntyneet tilanteissa, joissa teknologia on mahdollistanut toivottavana pidetyn elämäntavan toteuttamisen. Autoistuminen muutti yhdys­kuntarakennetta hajautetumpaan suuntaan, koska nopea liikkuminen mahdollisti asumisen silloisia kaupunkeja viihtyisämmillä esikaupunkialueilla.

Nopeat tietoliikenne­yhteydet ja alati kehittyvät virtuaaliteknologiat mahdollistavat etätyöskentelyn yhä useammilla aloilla. Tulevaisuudessa kehitys tulee syvenemään ja laajenemaan sellaisillekin aloille, joilla se tällä hetkellä vaikuttaa saavuttamattomalta.

Voi olla niin, että mahdollisuus suorittaa työtä paikasta riippumattomasti edesauttaa kehitystä, jonka myötä historiallinen sidos työ- ja asuinpaikan välillä murtuu.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 64 miljoonaa amerikkalaista harkitsee ryhtymistä niin sanotuksi digitaaliseksi nomadiksi eli internetin kautta työskenteleväksi ja asuinpaikkaa vaihtelevaksi työntekijäksi. Rohkeimpien arvioiden mukaan miljardi ihmistä työskentelee digitaalisena nomadina vuonna 2035.

Etätyö ja sen mahdollistama paikkariippumattomuus koetaan siis yleisesti houkuttelevana. Samaan aikaan pandemian ja ilmastonmuutoksen yhteis­vaikutuksesta aiemmin arvostettujen työ- ja asuinpaikkojen, kuten Kalifornian Piilaakson, vetovoima on heikentynyt merkittävästi.

Käsillä saattaa olla maailmanhistoriallisesti ainutlaatuinen tilanne, jolloin suuri joukko korkean tason osaajia harkitsee uudelleen asuin- ja työpaikkajärjestelyjään.

Useat maat, moni Euroopan valtio mukaan lukien, ovat jo vastanneet tähän kehitykseen konkreettisin toimin. Saksa ja Viro ovat esimerkiksi helpottaneet etätyöskentelyyn perustuvaa maahanmuuttoa erilaisin erityisviisumein, jotka houkuttelevat korkeasti koulutettua työvoimaa asettumaan maahan pidemmäksi aikaa.

Osaavan väestön maahanmuuton kansalliset hyödyt ovat laaja-alaisia ja tunnustettuja: suorien taloudellisten hyötyjen lisäksi vastaanottava maa kytkeytyy osaajiensa kautta yhä tiiviimmin globaaleihin innovaatioverkostoihin.

Perinteisten vetovoimatekijöiden, kuten puhtaan luonnon, turvallisen ympäristön, kielitaitoisen väestön sekä toimivan yhteiskunnan lisäksi Suomi voi tarjota korkeatasoisen ympäristön etätyöntekijöille.

Pandemian aikana houkuttelevuutta on erityisesti alueilla, jotka lisäksi pystyvät tarjoamaan kansainvälisille vieraille luotuja palveluja, kansainvälisessä katsannossa ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä helposti käyttöönotettavaa majoituskapasiteettia. Tällaisia piirteitä on erityisesti Lapissa sekä muilla Suomen harvaan asutuilla alueilla, joiden menestys vaikuttaa tällä hetkellä olevan vaakalaudalla matkailijoiden vähenemisen johdosta.

Suomella on mahdollisuus olla monen korkeasti koulutetun globaalin nomadin ensisijainen vaihtoehto asuin- ja työ­paikaksi, jos maassamme jo olemassa olevia vetovoima­tekijöitä hyödynnetään uudella tavalla.

Suomi voi hyödyntää kriisin tarjoamat mahdollisuudet panostamalla etätyön teknologisiin vaatimuksiin, vastaamalla kansainvälisten perheiden arjen tarpeisiin sekä sujuvoit­tamalla maahanmuuton byrokratiaa. Näin uhkaavalta vaikuttava kehityssuunta voidaan kääntää suotuisaksi, koko Suomen elinvoimaa lisääväksi mahdollisuudeksi.

Sofi Kurki

erikoistutkija

Sanna Malinen

strategisen ennakoinnin päällikkö

VTT

Tilanne on erityisen otollinen kansainvälisten osaajien houkuttelemiselle.

Lue lisää

Suomen Yrittäjät: Yritysten etätyöinto on hiipumassa

Etätyö ei tuo merkittävää apua liikenteen päästökuurille, hallituksen teettämä selvitys toteaa

"Kaikesta etätyön hehkutuksesta huolimatta yllättävän moni pomoportaassa on sitä mieltä, että työt on tehtävä työpaikalla"

Essee: Kun Yhdysvallat luopuu maailmanpoliisin roolistaan, on Euroopan aika tarkastella kriittisesti kirkasotsaista hyväntekijän rooliaan