Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Mielipiteet

Energiaturve testaa oikeudenmukaista siirtymää

EU:n päästövähennystavoitetta 2030 on jälleen kiristetty. Suomi tähtää hiilineutraalisuuteen EU:ta 15 vuotta nopeammin jo vuonna 2035 ja sitten hiilinegatiivisuuteen.

Tässä politiikassa joutuu energiaturpeen tuotanto ja käyttö tiukalle. Turveveron nosto jyrkentää energiaturpeen tuotannon hallitsematonta syöksyä.

Päästöjen vähentämisen yhteydessä on paljon puhuttu oikeudenmukaisesta siirtymästä – ketään ei jätetä -periaatteesta. Nyt energiaturpeen osalta punnitaan, mitä vastinetta löytyy oikeudenmukaisen siirtymän puheille.

Oikeudenmukaisesta siirtymästä sanotaan muun muassa Pariisin ilmastosopimuksessa näin:

”Oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä periaatteita ovat työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen – mukaan lukien työpaikkojen määrä ja laatu sekä toimeentulon turvaaminen. Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan valmistelun, seurannan ja arvioinnin on perustuttava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle, jotta kaikki osapuolet voivat olla sitoutuneita ilmastopolitiikkaan.”

Onko Suomessa tehty politiikkaa nämä asiat mielessä? Mielestämme ei.

Suomessa on tultu tilanteeseen, jossa oikeasti punnitaan oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita käytännössä – käynnissä on energiaturpeen nopea alasajo.

On toki tiedetty, että energiaturpeen käyttöä tulevaisuudessa pudottaa päästöoikeuksien hinnan nousu. Pelkästään tämän takia olisi oikeudenmukaisen siirtymän nimissä pitänyt selvittää, miten ja missä turpeen käytön väheneminen vaikuttaa ja miettiä toimenpiteitä, joilla lievennetään turvetuotannon vähenemisestä aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun politiikan työpöydälle on nostettu ajatus turveveron korotuksesta tähtäimenä energiaturpeen käytön puolittaminen, olisi pitänyt muistaa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet ja ryhtyä toimeen. Hyviä esimerkkejä oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamisesta kansallisilla toimilla löytyy esimerkiksi Irlannista ja Kanadasta.

Turveveron korotusta suunniteltaessa olisi pitänyt samalla selvittää vaikutukset kaikkeen turpeen käyttöön ja edelleen tuotantoon. Näin olisi pystytty selvittämään, keneen ja missä tuotannon pudotus kipeimmin vaikuttaa. Ja miettiä toimet, joilla lievennetään energiaturvetuotannon alasajosta aiheutuvia tappioita yrityksissä ja turvetuotantomaakunnissa. Olisi huomioitu paremmin myös kasvu- ja kuiviketurpeiden merkitys kokonaisuudessa.

Turveveroa kuitenkin päätettiin syksyn budjettiriihessä korottaa. Päätöksen tueksi ei selvitetty riittävästi, miten veronkorotus vaikuttaa turpeen käyttöön ja siten tuotantoon.

Afryn tekemä selvitys valmistui vasta elokuussa. Sitä ei tilattu turveveropäätöksen taustatiedoksi, eikä sitä noteerattu budjettineuvotteluissa. Alan toimijoiden ja kentällä toimivien turvealan yritysten näkemyksiä ei verotyöryhmässä noteerattu eikä veron noston vaikutusta markkinoihin ja yrityksiin riittävästi selvitetty.

Näistä asioista selvitys valmistui Taloustutkimuksen tekemänä vasta marraskuussa, kuukausia veropäätöksen jälkeen. Hyvä, että edes silloin. Turvealan ihmisiä on syksyllä kuultu Sitran organisoimassa dialogiprosessissa. Siinäkin on tullut esille karusti, miten turvevero vaikuttaa yrityksiin ja niiden takana oleviin ihmisiin. Heidät on jätetty yksin.

Jos energiaturpeen käytön vähentämiseen tähtäävästä politiikasta päätettäessä olisi aidosti noudatettu oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita, niin päätöksenteossa olisi aktiivisemmin pitänyt kuulla rajusta murroksesta kärsiviä ja miettiä heidän kanssaan alasajon negatiivisia vaikutuksia kompensoivia toimia. Vasta näiden toimien jälkeen olisi ollut aika tehdä muun muassa veropäätökset.

Syyskuisen veropäätöksen jälkeen erilaisten selvitysten tultua julki on poliittisten päättäjienkin parissa havahduttu siihen, että turvevero on laukaissut hallitsemattoman alasajon. Nyt yritetään löytää keinoja pelastaa edes jotakin alan toimijakentässä.

Oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi olisi syytä harkita perua tai siirtää turveveropäätös tuonnemmaksi vaikutusten selvittämiseksi ja tukitoimien suunnittelemiseksi.

Toivotaan, että edes nyt pidetään ohjenuorana oikeudenmukaisuuden periaatetta – ketään ei jätetä. Turvealan monet yrittäjät menettävät tuotantoalueidensa ja erikoiskalustonsa arvon yrittäjätulonsa lisäksi. Menetyksille pitäisi löytää maksaja, koska nyt nopeasti eskaloituvat tappiot ovat pitkälti politiikan seurausta.

Ilman turveveron korotusta yritykset olisivat kyenneet sopeuttamaan toimintansa paljon pienemmin tappioin.

Simo Jaakkola

varatoimitusjohtaja

Koneyrittäjät ry

Hannu Salo

toimialapäällikkö

Bioenergia ry

Turveveron nosto jyrkentää energia­turpeen tuotannon hallitsematonta syöksyä.

Lue lisää

Suomen Yrittäjät ja Koneyrittäjät: Stora Enso polkee maksuaikalakia – maksut koneyrittäjille tuplataan 60 päivään

Ratkaisuja ongelmiin

Populismi tuhoaa ympäristöä

Turvetuottajat palaavat Helsinkiin – nyt mukana on turvekuorma, tuhat ämpäriä ja osoitteena Senaatintori