Mielipiteet

Suomen oltava nyt aktiivinen EU:n metsäasioissa

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa korostettiin, että suomalaisten edunvalvojien on oltava hereillä EU:n hamutessa vahvempaa roolia metsäpolitiikassa (MT 5.2.). Olen tästä täysin samaa mieltä. Suomen hallituksen ja edustajiemme Euroopan parlamentissa on pelattava samaan maaliin. Jos me emme metsäisenä maana ole liikkeellä metsäkysymyksissä, ei sitä kukaan muu tee meidän puolestamme.

Hallituksen tuoreessa EU- selonteossa korostetaan Suomen aktiivista EU-vaikuttamista ja todetaan yksiselitteisesti, että metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä. Suomi jatkaa johdonmukaisesti metsälinjalla, jota olemme harjoittaneet koko EU-jäsenyyden ajan.

Aktiivisuudelle onkin nyt tarvetta. Ilmastotavoitteet, lulucf, biodiversiteettistrategia, kestävän rahoituksen taksonomia, EU:n metsästrategia ja bioenergian kestävyyskriteerit muiden ohella vaikuttavat kaikki metsien käyttöön.

Euroopan tasolla on muistettava lähteä perusasioista. Metsää kasvaa meillä enemmän kuin hakataan, jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta, olemme Euroopan metsäisin maa, puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa.

Hyvän pohjan kansain­väliselle vaikuttamiselle tarjoaa korkeatasoinen metsätutkimus. Meillä on yli sadalta vuodelta seurantatietoa Suomen metsien kehityksestä. Uskallan väittää, ettei yksikään maa tunne metsiään yhtä hyvin kuin me.

Ilmastopolitiikassa metsien käyttöä koskeva keskustelu on vääristynyt. Maaseudun elinkeinot maa- ja metsätalous ovat ainoat talouden toimialat, joissa sidotaan hiiltä. Metsillä on itse asiassa kaksoisrooli: hiilen­sidonnan lisäksi ne tuottavat uusiutuvia raaka-aineita, joilla korvataan fossiilisten luonnonvarojen käyttöä.

Juuri fossiilisten käytön lopettaminen on tärkein ilmastotoimi, kuten Maailman ilmatieteen laitoksen pääsihteeri Petteri Taalas on korostanut. Tätä peri­aatetta on noudatettava myös EU-tason ilmastopolitiikassa.

Metsät, maatalouden ja maankäytön ilmastopolitiikan kattavan lulucf-asetuksen uudistamisesta odotetaan EU:n komissiolta esitystä kesällä. Suomelle muutos on mahdollisuus ja tärkeä vaikuttamisen paikka.

Nykyinen laskentatapa on monella tapaa ongelmallinen. Nielujen suuruutta verrataan keinotekoisesti valittuun tasoon, ja metsien nielujen laskennalle on katto. Tämä ei vastaa luonnontieteellisiä tosiasioita. Siksi vaikutamme sen puolesta, että lulucf-asetusta muutettaessa siirryttäisiin todenmukaisten nielujen laskentaan.

On myös välttämätöntä, että nielut lasketaan jäsenmaakohtaisesti eikä koko Euroopan tasolla. Emme halua luoda tilannetta, jossa Suomen suurten metsä­nielujen ansiosta Saksa tai Puola saisivat lisäaikaa jatkaa kivihiilen polttamiseen.

Samaan aikaan toimeen­pannaan voimassa olevaa lulucf- asetusta.

Koska asetuksen laskenta­tapa ei kata Suomen nieluja kokonaisuudessaan, aikanaan neuvotteluissa sovittiin Suomen erillisjoustosta, jolla voi kattaa esimerkiksi rakentamisesta johtuvan metsäkadon päästöjä.

Ilman tätä erillisjoustoa riski on, että asetuksen laskentasäännöissä nielumme kääntyisivät päästöiksi. Eli vaikka esimerkiksi vuonna 2019 Suomen metsien, maatalouden ja maankäytön nettonielu oli vajaat 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia, lulucf-laskukaavalla se voisikin olla päästölähde. Tämä ei vastaa maalais­järkeä saati luonnontiedettä.

EU:n komissio on kuitenkin omassa esityksessään poikennut sovitusta ja esittää Suomelle paljon rajatumpaa erillisjoustoa.

Ratkaisun tekee jäsenmaista koostuva neuvosto, jolla on valta palauttaa komission esitys takaisin valmisteluun. Tähän haemme tukea muilta jäsen­mailta. Yksinkertaisesti on kyse siitä, että sovitusta pidetään kiinni. Tämän olemme valmiit katsomaan päätyyn asti.

EU-vaikuttamisessa tiivis yhteistyö muiden metsäisten maiden kanssa on avainasia.

Näin toimimme jatkuvasti, ja esimerkiksi juuri nyt kestävän rahoituksen taksonomian osalta. Olen yhdessä Ruotsin, Itävallan ja muiden metsämaiden ministereiden kanssa lähestynyt komissiota, jotta kriteerit huomioivat kestävän metsän­hoidon käytännöt.

Seuraava askel vaikuttamisessa on päästä puolustuskannalta siihen, että metsät nähtäisiin EU:ssa ongelman sijaan ratkaisuna. Edistämme määrätietoisesti biotalouden mahdollisuuksien tunnistamista koko EU:n alueella.

Tässä suuri mahdollisuus on EU:n uusi metsästrategia. Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto ovat jo muodostaneet metsästrategiaan kannat, jotka korostavat metsä­talouden ja kestävän metsänhoidon merkitystä. Tätä vaadimme myös komissiolta.

Jari Leppä

maa- metsätalous­ministeri (kesk.)

Suomen hallituksen sekä edustajiemme Euroopan parlamentissa on pelattava samaan maaliin.

Lue lisää

On epäisänmaallista ajaa metsävaltaa EU:lle

EU vienyt jo vallan metsissämme

EU:n suhde kansalaisten metsiin on kuin suoraan Ultra Bran kappaleesta – ”Sinä et heitä kiinnosta; seisot heidän edessään vailla nimeä”

Jos EU:lla olisi toimivaltaa metsissä, talouspuoli näkyisi linjauksissa enemmän