Mielipiteet

EU-keskustelu ei voi jäädä selontekoon

Eduskunta keskusteli viime viikolla hallituksen esityksestä Suomen EU-selonteoksi. On huomionarvoista ja tärkeää, että EU-selonteko saatiin viiden puolueen voimin tehtyä. Viime hallituskaudella EU-selontekoa ei tehty.

Tämä selonteko on hyvä pohja aloittaa perinpohjainen työ Euroopan unionin pitkän tähtäimen uudistamiseksi. EU:n rakenteista tulee covid-19 kriisin jälkeen käydä syvällinen keskustelu. Keskustelu ei voi jäädä selontekoon, tämä on vasta alku.

Tällä hetkellä Euroopan unioni alisuoriutuu ja erkanee kansalaisistaan. On kyettävä palaamaan perusasioiden äärelle. Tätä EU:n perimmäistä tarkoitusta painotetaan myös selonteossa.

EU-selonteko pohjaa vahvasti unionin yhteisiin arvoihin sekä hallitusohjelmaan. Se korostaa tarvetta vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä eli resilienssiä eri sektoreilla.

Selonteon punainen lanka on tarve lujittaa unionin kriisinkestävyyttä kaikessa EU:n toiminnassa. Kriisinkestävyys on teema, joka läpileikkaa koko selonteon.

Hallitus haluaa vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä. EU:n on lujitettava kriisinkestävyyttään kaikilla politiikka-alueilla. EU-selonteko korostaa EU:n yhteisten arvojen ja tasa-arvon merkitystä. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat tulevaisuudessakin pohja kaikelle unionin toiminnalle.

Selonteossa avautuu myös Suomen lähtökohta ajankohtaiseen keskusteluun EU:n strategisesta autonomiasta. On tärkeää, että erityisesti kauppapolitiikassa ja turvallisuuspolitiikan alalla EU ottaa itsenäisempää roolia.

Selonteossa tuetaan vahvaa alue- ja maatalouspolitiikkaa. Näen tärkeänä, että selonteossa linjataan painokkaasti ruuantuotannon jatkuminen koko unionin alueella. Tämä on tärkeää niin kokonaisturvallisuuden kuin maaseutualueiden elinvoimaisuuden näkökulmasta.

Tähän tarvitaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka huomioi jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet. Selonteossa annetaan vahva tuki myös alue- ja rakennepolitiikan jatkolle. On tärkeää, että meille jo liittymissopimuksissa luvattu pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki jatkuu myös tulevaisuudessa.

Metsäpolitiikan osalta kirjaukset ovat mielestäni tasapainoiset. Selonteossa todetaan selkeästi metsien keskeinen merkitys Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Tämän lisäksi todetaan metsäpolitiikan olevan jatkossakin kansallisen päätöksenteon piirissä.

Pidän tärkeänä, että tulevaisuudessa maankäyttösektorin hiilinielut ja varastot otetaan todenmukaisesti huomioon. Selonteossa mainitaan selkeästi, ettei tule luoda tilannetta, jossa jokin maa voi hyötyä Suomen metsänieluista.

Suomi osallistuu aktiivisesti talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen. Emme kannata yhteistä verotusta. Selonteko ei muuta tätä kantaa. Emme myöskään hyväksy unionin kehittämistä velkaunionin suuntaan. Kirjaukset ovat tältä osin selkeät. Elvytysvälineen kertaluonteisuus on myös mainittu.

Suomalaiset odottavat tutkimusten mukaan EU:lta erityisesti turvaa. Tämä tarkoittaa muun muassa entistä toimivampaa ulkorajavalvontaa. Tämä on mainittu myös selonteossa.

Tämän lisäksi turvapaikkajärjestelmää tulee uudistaa niin, että järjestelmästä tulee toimivampi ja hallittu. Tässä kohtaa on tärkeää, että myös työperäistä maahanmuuttoa edistetään. Tämä vaatii erityisesti laillisten maahantuloväylien kehittämistä. Tämä on huomioitu selonteossa.

Turvallisuuteen liittyy myös Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen. Suhtaudumme tähän myönteisesti. On tärkeä tehdä toimia, joilla EU voi tältä osin ottaa itsenäisempää roolia.

Suomella on ollut aktiivinen rooli kehitettäessä esimerkiksi pysyvää rakenteellista yhteistyötä tai haettaessa konkreettista sisältöä Lissabonin sopimuksen turvatakuulausekkeeseen.

Euroopan unionista on luotava toimija, joka palvelee kansalaisten tarpeita. Tämä suunta tulee löytää.

Totesin alussa, että unionin perusluonteesta ja visiosta on aloitettava perusteellinen keskustelu. Selonteko muodostaa kansalliseen pohdintaan hyvän alun. Tämä ei saa kuitenkaan jäädä keskustelun tasolle, meidän on esitettävä konkreettisesti, mitä EU:lta tulevaisuudessa haluamme.

Onko se, mitä komissiossa niin sanotusti ylätasolla suunnitellaan tai parlamentissa ja neuvostossa päätetään, sitä, mikä on realismia tai sitä mitä kansalaiset isossa kuvassa unionilta toivovat? Ei ole. Unionin päätöksenteossa on palattava lähemmäs ruohonjuuritasoa ja kuultava kansalaisten tarpeita herkemmällä korvalla.

Riikka Pakarinen

keskustan varapuheenjohtaja

väitöskirjatutkija, EU-politiikka

valtiovarainministerin EU-erityisavustaja

Tällä hetkellä Euroopan unioni alisuoriutuu ja erkanee kansalaisistaan. On kyettävä palaamaan perusasioiden äärelle.

Lue lisää

Metsät ovat hyvä syy äänestää eurovaaleissa

Uudet metsäsodat uhkaavat, MTK ehdottaa suojelurahastoa

MTK-johtaja: Brexit lisäisi epävarmuutta EU:n maataloudessa

Pietikäinen: Maataloustuet viljelijöille, jotka ovat valmiita askeleen pidemmälle kuin on pakko