Mielipiteet

Metsäsuhde palvelukehittämisen lähtökohdaksi

Jokaisella metsänomistajalla on omanlaisensa suhde ja tavoitteet metsiin liittyen. Näin on myös metsäammattilaisilla.

Metsänomistajien palvelujen kehittämisessä pitäisi pystyä tunnistamaan erilaisten omistajien tarpeet ja toiveet siten, että metsäammattilaiset pystyisivät niihin vastaamaan käytännön työssään. Metsänomistaja on asiakas päättäessään ostettavista palveluista.

Haastavaksi palvelujen kehittämisen tekee se, että jokaisen metsänomistajan metsäsuhde muuttuu ajasta ja paikasta riippuen. Muutokset voivat olla pysyviä tai väli­aikaisia, pieniä tai suuria, merkittäviä tai merkityksettömiä.

Miten tätä metsäsuhteen sekamelskaa pystytään hallitsemaan, saati siihen vaikuttamaan palvelutarjonnalla?

Metsänomistajatutkimus avaa ovia metsänomistajien sielunmaisemaan ryhmittelyjen kautta. Käytännön palvelu­tarjontaa määrittävät kuitenkin myös organisaatioiden ominaisuudet ja mahdollisuudet sekä digitaalisten ja ihmisten välisten viestintäkanavien toiminnan kehittyminen.

Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus julkaistiin viime kesänä. Se kuvaa perhemetsänomistajien rakennetta, omistajien tavoitteita sekä puuntarjontaa ja metsänhoito­käyttäytymistä omistaja­ryhmittäin.

Tutkimus toteutetaan kymmenen vuoden välein jo kolmatta kertaa, joten se antaa näkemystä jo omistajaryhmien trendien kehittymisestä. Silmiinpistävää on ollut erityisesti metsänomistuksen taloudellisten tavoitteiden merkityksen kasvaminen vuosikymmenien aikana.

Metsänomistajista suurin ryhmä on edelleen ”moni­tavoitteiset”, mutta ”turvaa ja tuloja korostavat” -ryhmän osuus on noussut merkittävimmin. Tutkimuksen mukaan he edustavat jo neljäsosaa metsänomistajista metsämaan pinta-alaan suhteutettuna.

Toisaalta metsänomistajamäärällä mitattuna erillisten ryhmien osuudet ovat hyvin lähellä toisiaan, viidesosa luokitellaan joko ”virkistyskäyttäjiin”, ”metsissä tekeviin” tai ”turvaa ja tuloja korostaviin”.

Täytyy muistaa, että kysely­tutkimukset ovat aina aikaan sidottuja näkemyksiä senhetkisestä tilanteesta. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen kysely toteutettiin vuoden 2019 kevään aikana ja sen pitäisi kestää aikaa seuraavat kymmenen vuotta.

MTK:ssa seurataan säännöllisesti palvelutarpeen kehittymistä toteuttamalla kaksi kertaa vuodessa Metsätutka- kysely. Kyselyä on toteutettu vuodesta 2006 lähtien, joten metsänomistajien käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä on kertynyt tietoa.

Tätä on mahdollista hyödyntää palvelujen kehittämisessä.

Käytännön metsänomistajien palvelukulttuuria leimaa tällä hetkellä erityisesti digitaalisuus, jota koronatilanne on kärjistänyt entisestään. Uusia palveluita on otettu käyttöön ja vanhoja kehitetty vastaamaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten välisen kommunikoinnin tarpeisiin.

Metsänhoitoyhdistyksien palvelu perustuu henkilö­kohtaiseen paikkakuntasidonnaiseen palvelutarjontaan, jossa jokaiselle metsänomistajalle on oma toimihenkilö. Tämän lisäksi erityisasian­tuntemusta vaativiin tehtäviin on rakennettu metsänhoito­yhdistyskohtaisesti ratkaisuja.

Digitaaliset ympäristöt, kuten OmaMetsä-palvelu, tuovat uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon oman metsä­toimihenkilön kanssa. Metsän­omistajista iso osa asuukin metsätilansa ulkopuolella, joten luottamuksellinen metsäasioiden hoitaminen etänä on entistä tärkeämpää. Sen lisäksi, että digitaalisten palveluiden kautta voidaan olla yhteydessä metsäasioissa, ne mahdollistavat myös arkiston metsätilan asioista.

Kokonaispalveluiden kehittämisessä olisi tärkeää tunnistaa metsänomistajien erilaisia tarpeita.

Digipalveluiden käytön ja asiakastyytyväisyyden seurannan kautta syntyy digitaalinen jälki, jota voitaisiin hyödyntää metsänomistajien palveluiden parantamiseen. Tuttu metsä­toimihenkilö onkin voinut ylläpitää tätä hiljaisen tiedon rekisteriä metsänomistaja­kohtaisesti jo pitkään.

Toisaalta metsänomistajat ja toimihenkilöt vaihtuvat ja metsäsuhdekin muuttuu ajassa. Metsänomistajien palvelutarpeeseen vastaamiseksi valmiudet ovat hyvät. Toisaalta palvelukokemuksen onnistumiseen vaikuttavat edelleen ihmisten välinen kommunikointi ja organisaatioiden kyvykkyys tarjota metsänomistajien tarpeita vastaavia kokonaispalveluita. Digitaalisuus on osa onnistunutta palvelutarjontaa.

Kalle Karttunen

tutkimuspäällikkö

MTK

Jokaisen metsänomistajan metsäsuhde muuttuu ajasta ja paikasta riippuen.

Lue lisää

EU vienyt jo vallan metsissämme

MTK ja Metsäteollisuus harmittelevat luonnonsuojelulain heikkoa valmistelua

83 prosenttia suomalaisista olisi valmis kulkemaan paikatuissa vaatteissa – tekstiilien vastuullisuus ja kestävyys kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän

Metsänomistajat ja metsästäjät marssivat ulos Evon tiedekansallispuistoa valmistelevasta työryhmästä