Mielipiteet

Etupiiripolitiikan monipuolinen työkalupakki

Valtioiden ja valtioliittojen keskinäisissä suhteissa on harjoitettu etupiiripolitiikkaa jo ratsuvetoisten sotavaunujen ajoista lähtien. Geopoliittisena käsitteenä etupiirillä tarkoitetaan aluetta, johon vieraalla valtiolla on tai johon se haluaisi saada poliittista, taloudellista tai sotilaallista määräysvaltaa.

Vieraan valtion eri motiivit kietoutuvat toisiinsa. Kärjistäen ja historiallisista esimerkeistä ammentaen voidaan kuitenkin sanoa, että tavoitteiden ollessa poliittisia etupiirin muodostava alue nähdään nukkevaltiona. Motiivien ollessa ensisijaisesti taloudellisia kyseessä on siirtomaa. Sotilaallisesti kiinnostavaa aluetta voidaan kutsua puskurivaltioksi tai suoja­vyöhykkeeksi.

Imperialismin ja maailmansotien aikakausina geopoliittisia operaatioita oli mahdollista toteuttaa melko suoraviivaisesti. Kylmä sota ja sen jälkeinen aika toivat kuvaan mukaan kuitenkin myös näkymättömämmän vaikuttamisen keinot.

Toimittaja Tuula Malin on Venäjän suurvaltaoperaatioita koskevassa kirjassaan luokitellut etupiiriin katsotun kohde­valtion tai sille kuuluvan alueen haltuunottoa valmistelevat toimenpiteet kolmeen eri vaiheeseen, jotka ovat logistinen valmistelu, soluttautuminen ja sitouttaminen sekä sotkeminen ja sekoittaminen.

Tällainen sodankäynnin harmaalle alueelle sijoittuva valmisteluvaihe saattaa kestää vuosia, ellei vuosikymmeniä. Kohdevaltiossa ei välttämättä huomata mitään poikkeuksellista, vaan kaikki tuntuu yhteiskunnassa olevan päällisin puolin kunnossa. Kyseessä on kuitenkin monimutkainen ja taidokas palapeli, jonka jokainen osa on harkittu strateginen askel kohti lopullista tavoitetta.

Mikäli turvallisuusviranomaiset eivät ole tehtäviensä tasalla ja päättäjät ovat sini­silmäisiä ja naiiveja, lukemattomien ajallisesti ja paikallisesti hajautettujen operaatioiden havaitseminen ja niiden yhteen liittämisen seurauksena syntyvä tilannekuva jää muodostumatta.

Etupiiriin katsotun alueen logistisen valmistelun tarkoituksena on sotilaskohteiden, kuten varuskuntien, varikoiden ja lentokenttien, huoltovarmuudelle tärkeiden liikenneväylien, rautateiden ja viestiliikenne- ja energiakeskittymien hallinta. Tähän pyritään ostamalla kiinteistöjä ja maa-alueita näiden kohteiden lähistöltä tai jopa aivan vierestä.

Logistista valmistelua on myös raja-alueiden valvonnan laadun ja määrän testaaminen hakemalla sisääntuloväyliä maalla, merellä ja ilmassa. On ymmärrettävä, että tällainen toiminta on sitä harjoittaville valtioille valmistelua, joka voi muuttua todeksi tulevaisuudessa tai ei koskaan. Joka tapauksessa se on aina tavoitteellista harjoittelua.

Soluttautuminen ja sitouttaminen puolestaan voidaan toteuttaa poliittisesti ja taloudellisesti. Toiminnan tunnis­taminen voi olla hankalaa, sillä eri valtioiden välillä harjoitetaan jatkuvasti myös normaalia diplomatiaa, yhteistyötä ja kaupankäyntiä, joka saattaa olla aktiivista.

Vaikutusvallan hankkimiseen ja riippuvuussuhteiden luomiseen tarkoitettu toiminta toteutetaan usein monimutkaisten rahoitusjärjestelyiden ja bulvaanien kautta ja ne suuntautuvat kohdevaltion strategisiin omistuksiin, kuten energiaverkot, tiedonkulku, voimalat, kaivokset, telakat ja jopa valtionyhtiöt.

Entisten ja nykyisten virkamiesten ja poliitikkojen sitouttaminen ja eri alojen vaikuttajien rekrytointi on myös tehokas tapa saada pitkä­aikaista ja syvälle ulottuvaa vaikutusvaltaa kohdevaltion hallinnon rakenteissa, yhteiskuntaelämässä ja julkisessa keskustelussa.

Sotkeminen ja sekoittaminen eli systemaattinen pyrkimys vaikuttaa propagandan ja dis­informaation moninaisin keinoin kansalaismielipiteeseen ja lietsoa vastakkainasettelua ovat kohdevaltion haltuunoton valmistelun kolmas ja omalla tavallaan tehokkain väline.

Kun kaksi ensimmäistä välinettä kohdistuvat enemmänkin materiaan ja yhteiskuntakoneiston ylätasolle, iskee kansalaisten mielten valloittaminen suoraan koko kansakunnan perusajatusta vastaan.

Parhaiten ihmiset saadaan rokotettua keskinäistä eripuraa vastaan heidän kokiessaan valtion olemassaolon oikeutettuna. Tämä tapahtuu huolehtimalla siitä, että peruspalvelut, kuten korkeatasoinen terveydenhuolto ja koulutus ovat aina kaikkien suomalaisten saatavilla ja että arjen kokonaisturvallisuus on kunnossa.

Kantamalla vastuuta siitä, että tiedonvälitys on luotettavaa ja vaatimalla, että päättäjien moraali on erityisen korkea, eivätkä he aseta omia ideo­logioitaan voimassa olevien lakien yläpuolelle.

Harri V. Hietikko

Kirjoittaja on hallinto­tieteiden tohtori ja kirjailija

Sodankäynnin harmaalle alueelle sijoittuva valmisteluvaihe saattaa kestää vuosia.

Lue lisää

Uusi kumppanuussopimus on maailmanlaajuinen käännekohta

Niinistöltä tarpeellinen avaus

Maskirovka eli harhauttamisen taito

Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia – "Uuden kohtaaminen tarjoaa mahdollisuuksia tehdä asioita viisaammin kuin ennen"