Mielipiteet

Tilastot kuvaavat puun energiakäytön todellisuutta

Puuenergia on ollut viime aikoina vilkkaasti keskusteltu aihe. Fossiilisia polttoaineita sekä turvetta korvataan uusiutuvilla, erityisesti palamiseen perustumattomilla ilmasto­ystävällisillä energianlähteillä. Mutta onko puun polttaminen kestävää ja paljonko puusta tulee ulkomailta?

Palamiseen perustumattomien energiantuotantomuotojen, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman, käyttö on kasvanut, mutta Tilastokeskuksen mukaan niiden yhteinen osuus energian kokonaiskulutuksesta jää alle kymmeneen prosenttiin.

Vaikka energiantuotantomenetelmät kehittyvät vauhdilla, voidaan silti arvioida, ettei puun merkitys energiana olisi lähivuosina vähentymässä.

Sekä fossiilisten polttoaineiden että turpeen onkin arvioitu korvautuvan lähivuosina lämmöntuotannossa pääosin metsähakkeella. Jo vuonna 2020 puupolttoaineet olivat Suomessa käytetyin energianlähde 28 prosentin osuudella ja muodostivat pääosan käytetystä uusiutuvasta energiasta.

Puuenergian kestävyyttä arvioitaessa on muistettava, että poltettu puu on pääosin joko metsäteollisuuden sivutuotteita tai sellaista raakapuuta, joka ei täytä metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimuksia. Laadukkaisiin metsäteollisuustuotteisiin tarvitaan laadukasta raaka-ainetta.

Keskusteluissa laatuvaatimusten merkitys kuitenkin ajoittain unohtuu: riittävä järeys ei ole välttämättä edellytys puun jalostamiselle metsäteollisuudessa eikä ainoa laadun mittari.

Laadukkaan puuraaka-­aineen kasvattaminen vaatii myös kestävää metsänhoitoa, jossa merkittävässä osassa on metsänhoidon taloudellista kannattavuutta parantava puubiomassan kerääminen energiaksi.

Puuntuotannollisesta näkökulmasta suomalainen metsänkasvatus tähtää metsä­teollisuuden raaka-aineen kasvattamiseen, ei puupolttoaineen tuottamiseen.

Metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi korjattua tukki- tai kuitupuuta ei näytä ohjautuvan teollisuusprosessin sivutuotteita lukuun ottamatta juurikaan energiakäyttöön hakkuu- ja puunkäyttötilastojen perusteella. Sivutuotteet kattavat kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä yli puolet.

Uusia innovaatioita ja metsäteollisuuden uudistumiskykyä tarvitaan jatkossakin, jotta pieniläpimittaiselle ja ainespuuksi kelpaamattomalle puulle löytyy käyttökohteita yhä korkeamman jalostus­asteen tuotteista. Toistaiseksi puun energiakäyttö on kuitenkin tärkeä osa puuraaka-­aineen tehokkaasti hyödyntävää metsäteollisuutta.

Vuonna 2020 haketta tuotiin Suomeen 4,4 miljoonaa kiintokuutiometriä. Mediassa ajoittain hämärtyy, että määrä ei ole pelkkää energiahaketta, vaan siitä suurin osa on puumassan tuotantoon menevää haketta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan tuontihaketta käytettiin pääosin sellun tuotantoon 2,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Lämpölaitosten kattiloihin tuontihakkeesta päätyi laskennallisesti 1,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Muuta tuontipuuta kuin haketta ei Suomessa juuri polteta.

Tuontihakkeen määrä energiantuotannossa on toki kasvanut viiden viime vuoden ajan, mutta sen osuutta tavataan liioitella. Vuonna 2020 koti- ja ulkomaista metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa kaikkiaan 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, josta tuontihaketta oli neljännes.

Tuontihakkeen määrää energiantuotannossa rajoittavat kuljetuskustannukset, niinpä sen käyttö kohdentuu erityisesti rannikoille sekä itäiseen Suomeen.

Puun energiakäyttöön vaikuttavat useat tekijät: metsäteollisuuden tuotanto ja hakkuut, sääolot sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden kustannukset. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tilastot kuvaavat todellisuutta, vaikkakin viiveellä, ja toimivat päätöksenteon tukena.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain yhden vuoden perusteella voi olla vaarallista tehdä johtopäätöksiä kehityksen suunnasta.

Sosiaalinen media mahdollistaa salamannopeat kommentit, mutta kaikki siellä esitetyt väitteet eivät ole totta eivätkä perustu asiantuntemukseen. Kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää monipuolista asioihin syventymistä eli muutakin kuin yksittäisen otsikon lukemista.

Puun energiakäytön kokonaisuus hahmottuu Suomen Virallisista Tilastoista. Tilastotiedon käyttäjällä on kuitenkin vastuu: liian pintapuolinen perehtyminen tilastojen sisältöön ja liian nopea somesormi vievät helposti vääriin johtopäätöksiin.

Tuomas Niinistö

Yliaktuaari

Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalouden tilastot

Laadukkaan puuraaka-aineen kasvattaminen vaatii myös kestävää metsänhoitoa.

Lue lisää

Energia- turpeen alasajo vähentää hiilinieluja

Kasvua ilman keskittämistä

VR:n 35 uutta vaunua alkavat tuoda haketta Venäjältä Metsä Groupin Joutsenon sellutehtaalle Lappeenrantaan

Puukaupassa on nyt metsänomistajien kissanpäivät, mutta vauhti tasaantuu Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan vuoden loppua kohti