Mielipiteet

Kasvua ilman keskittämistä

Valtio vastaa siitä, että koko Suomea rakennetaan tasa­puolisesti. Valtiovallan ei pidä ennalta määrätä häviäviä alueita tai valita voittajia. Keskittämisen apostolit betonin harmaine kaapuinen kiertävät saarnaamassa suorissa lähetyksissä ilosanomaansa ja lietsomassa vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille.

Ihmiset ovat kuitenkin alkaneet toimia luontevasti arjessaan vastoin näitä opetuksia. Koronan pakottama digiloikka ja etätyömahdollisuuksien kehittyminen ovat lisänneet alueiden vetovoimaisuutta ja elinvoimaa varsinkin asiantuntijatyötä tekevien keskuudessa. Nopean laajakaistan kattavuuden lisääminen tällä vaalikaudella tukee tätä kehitystä ja asettaa alueet yhdenvertaiseen asemaan.

Tarvitsemme kansallisen yhteisymmärryksen tasa­painoisesta aluekehityksestä samaan tapaan kuten meillä on luotu puolustuspolitiikasta. Molemmissa on kyse turvallisuudesta. Konsensuksen ytimessä on yhtä lailla kaupunkien ja maaseudun kuin palveluiden, teollisuuden ja alkutuotannon kehittäminen. Kaiken on palveltava ihmisten mahdollisuutta elää omannäköistä elämää missä päin Suomea tahansa.

Koko Suomi on saatava kasvuun, kun rokotukset vievät voiton epidemiasta. Ilmassa on nyt positiivista odotusta. Olen varma, että saamme koko maan käännettyä kasvuun ja työttö­myyden alenemaan tämän vuoden aikana. Kansantaloutemme ja erityisesti vientimme perusta nojaa maakuntiin ja niiden vahvaan yrittäjyyteen.

Talouden ja työllisyyden kasvu ei edellytä keskittämistä. Hajautettu yhteiskunta on luonnonmukaisesti turvallinen ja kriisinkestävä. Aluekehitysministerinä haluan kehittää koko Suomea alueiden vahvuuksista käsin. En vain osaa toisten kustannuksella.

Tulevaisuus tuo ratkaistavaksemme isoja asioita, jotka olivat olemassa jo ennen kriisiä. Työvoimapula, ilmastonmuutos ja aluerakenteen muutos. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, kehittyykö Suomi tulevaisuudessa tasapainoisesti.

Talouden kansainvälistyminen ja kiristynyt kilpailu on vienyt alueilta työpaikkoja Suomessa 2000-luvun alkuun verrattuna. Monet seutukaupungit ja pienemmät paikkakunnat ovat kohdanneet iskuja. Tästä seurannut tulevaisuuden näkymien sumentuminen on luonut kasvualustan myös yksinkertaisia ratkaisuja lupaavalle populismille.

Yhteiskunnan tärkein tehtävä on tukea ihmisiä talouden murroksissa. Muutoksessa paras turva on elinvoimaiset ja kasvavat yritykset, jotka synnyttävät työtä ja toimeentuloa. Alueiden elinvoima syntyy yrittäjyydestä. Kasvavat yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta, kannustavaa ja kasvua tukevaa verotusta, ammattitaitoisia työntekijöitä sekä toimivaa infrastruktuuria ja julkisia palveluita riippumatta sijainnista.

Lisäksi tarvitaan turvaverkkoja, jotka palauttavat takaisin työelämään. Moni jää kuitenkin jumiin verkkojen silmukoihin. Näitä silmukoita on avattava uudistamalla sosiaaliturvaa kannustavammaksi. Koronan jälkihoito haastaa pitämään huolta niistä, jotka ovat kärsineet eniten.

Erityisesti nuorten työttö­myys on kasvanut. Nuorten vastavalmistuneiden pääsy työelämään on vaikeutunut varsinkin rajoitustoimista kärsineillä toimialoilla. Osaavan työvoiman saatavuus­ongelmat pahenevat nopeasti, kun talouden kasvu käynnistyy voimakkaana. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa tulevaisuudessa yhä enemmän.

Koko Suomen voimavarat on saatava käyttöön. Tämä koskee niin inhimillistä pääomaa kuin luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Mahdollisuus koulutukseen on turvattava kotitaustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen tällä vaalikaudella kantaa hedelmää tulevaisuudessa.

Kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat – ennen muuta metsät – ovat iso osa ilmaston­muutoksen hillitsemisen ratkaisua. Kestävästi hoidetut metsät takaavat tässä onnistumisen. Puulla korvataan betonia. Puusta saa muovia. Puusta saa tekstiilikuitua.

Suuri osa Suomessa vireillä olevista investoinneista liittyy siihen, kun siirrymme fossiili­sesta uusiutuvaan energiaan sekä bio- ja kiertotalouteen. Vihreän teknologian kehitys turvaa olemassa olevia työ­paikkoja ja luo työtä eri puolella maata.

Maaseudun ja kaupunkien vastakkaisasettelu ei edesauta yhdenvertaisuutta. Haluan tukea myös kestävää kaupunkikehitystä. Yhdessä toimien on mahdollisista hakea ratkaisuja yhteisiin ongelmiin: pitkä­aikaistyöttömyyteen ja eri­arvoistumiseen.

Mielestäni on oikein, että lapset saavat yhtäläiset eväät elämään asuinpaikasta riippumatta. Heitä koskeviin päätöksiin valittavien päättäjien on kiinnitettävä enemmän huomiota tulevalla valtuustokaudella.

Mika Lintilä

elinkeinoministeri (kesk.)

Erityisesti vientimme perusta nojaa maakuntiin ja niiden vahvaan yrittäjyyteen.

Lue lisää

Maassamme on työvoimaa

Työllisyys ylitti kesäkuussa 72 prosentin rajan – lomautusten määrä jatkoi laskuaan, mutta pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt selvästi vuodessa

Turpeesta tulossa ilmastotaistelun uhri

Energiateollisuus kritisoi luonnonsuojelulain valmistelua: "Ympäristöministeriön esitys on riittämätön tehokkaan, toimivan ja ennakoitavan lainsäädännön perusteeksi"