Mielipiteet

Korona vauhditti kaupan digitalisaatiota

Koronapandemia on hiipumassa, mutta poikkeusaika ei ole vielä kokonaan ohi. Siksi saattaa olla liian varhaista tehdä lopullisia johtopäätöksiä sen pysyvistä vaikutuksista eri toimialojen yrityksiin. Alustavia arvioita voidaan kuitenkin tehdä erityisesti silloin, kun kyse on jo ennen pandemiaa käynnissä olleiden kehitystrendien etenemisestä. Kaupan alalla digitalisaatio on niistä keskeisin.

Digitalisaatio otti koronan myötä ison loikan, kun etätyöt ja kohtaamisten välttely siirsivät ostamista verkkoon. Kaupan liiton tutkimuksen mukaan suomalaisten kuluttajien verkkokauppa kasvoi viime vuonna 22 prosenttia, joka on vuositasolla eniten 2010-­luvulla. Erityisen paljon lisääntyi ruuan verkkokauppa. Viime vuonna S-ryhmä kolminkertaisti sen ja K-ryhmässä kasvua oli jopa 400 prosenttia.

Vauhdikkaasta kehityksestä huolimatta kotimaisen verkkokaupan osuus kaikesta vähittäiskaupasta on Suomessa vasta kahdeksan prosenttia. Edellä­kävijämaissa kuten Kiinassa jo puolet ja Britanniassa vajaa kolmannes tuotteista ostetaan netistä. Kasvua on odotettavissa kaikkialla maailmassa jatkossakin, vaikka pandemian jälkeen osa kuluttajista palaisikin kivijalkakaupan asiakkaiksi.

Myönteistä on, että Suomessa toimiva kauppa on haukkaamassa digiostamisen kakusta yhä suuremman palan. Viime vuonna nettoarvoltaan 5,1 miljardin euron markkinasta 36 prosenttia meni ulkomaille, kun osuus neljä vuotta sitten oli vielä 46 prosenttia.

Erityisen voimakkaasti kotimaiset digiostokset lisääntyivät pandemian aikana, sillä niiden arvo kasvoi 30 prosenttia, kun ulkomainen verkkokauppa sai tyytyä kymmeneen prosenttiin. Kiinalaiset nyssykätkin kiinnostavat hintatietoisia suomalaisia aikaisempaa vähemmän.

Lisääntynyt kiinnostus kotimaista verkkokauppaa kohtaan näkyy myös Kaupan liiton Kantar TNS:llä jo parin vuoden ajan teettämässä kuluttajakyselyssä. Siinä asiakkaat arvioivat käyttämiään verkkokauppoja 11 kriteerillä hinta-laatusuhteesta aina toimitustapoihin saakka. Suurin osa erinomaisen arvion, eli yleisarvosanan vähintään 8,5, saaneista verkkokaupoista on kotimaisia.

Digitalisaation eteneminen näkyi pandemian myötä myös maksamisen tavoissa. Suomen Pankin kyselytutkimuksen mukaan 23 prosenttia suomalaisista lopetti käteisen käytön lähes kokonaan ja 29 prosenttia ei käyttänyt sitä edes ennen koronaa. Kun pienemmät ostokset voi nyt maksaa vain korttia maksupäätteen luona heilauttamalla, helppous ja hygieenisyys ovat tulleet jäädäkseen. Ei ihme, että vain 13 prosenttia käteisestä luopuneista aikoo pandemian jälkeen palata vanhaan tapaansa.

Digitalisaation mahdollisuuksiin tarttuminen ei kuitenkaan ollut kaikelle kaupalle korona-aikana mahdollista.

Osa erikoiskauppaa jäi kysynnän hiipuessa väliin­putoajaksi, ja toipuminen on mahdollista vasta, kun pandemia on kokonaan ohi. Etätyöt ja juhlien sekä muiden kokoontumisten kieltäminen saivat kuluttajat karttamaan vaate- ja kenkäkauppoja, joiden liikevaihto väheni viime vuonna lähes neljänneksellä. Jos kulutukselle ei koeta tarvetta, tilannetta on vaikea parantaa millään digi-innovaatiolla.

Vaikkei digitalisaatio olekaan patenttiratkaisu kaikkiin tilanteisiin, siihen panostaminen myös jatkossa on välttämätöntä. Suomessa toimivan kaupan näkökulmasta siinä on kaksi ulottuvuutta, jotka vaativat myös valtiovallan taholta erityishuomiota. Ensimmäinen liittyy verkkokaupan pelisääntöihin ja toinen digiosaajien kouluttamiseen.

Verkkokaupan pelisäännöt eivät vielä ole tasapuoliset, vaan EU:n ulkopuoliset verkkokaupat ja -alustat saavat edelleen kohtuutonta kilpailuetua osakseen. Se johtuu muun muassa löyhemmästä tullauskohtelusta, kuluttajansuojaa ja kuluttajaturvallisuutta koskevan valvonnan heikkouksista sekä verkkoalustoilta puuttuvasta tuottajavastuusta.

EU-lainsäädäntöön on onneksi tulossa parannuksia, joten esimerkiksi Digital Services Actin linjauksissa suomalaisilta päättäjiltä on syytä odottaa tiukkuutta.

Digiosaajien koulutukseen on puolestaan tarvetta panostaa kaikilla koulutusasteilla. Kaupan toimijoiden keskuudessa on havaittu, että erityisesti yliopisto-opinnoissa tarjontaa ei ole riittävästi. Siksi olemme käynnistämässä ensi syksynä viiden yliopiston kanssa digitaalisen kaupan opintokokonaisuuden.

Opintojaksoilla opiskelijat pääsevät perehtymään digitaaliseen kauppaan kokonaisvaltaisesti eli hankintaan ja logistiikkaan, asiakkaiden käyttäytymiseen sekä brändiin ja digitaaliseen markkinointiin. Voimme siten osaltamme huolehtia siitä, että kaupan alalle on saatavissa myös jatkossa digiosaavaa henkilöstöä.

Mari Kiviniemi

toimitusjohtaja

Kaupan liitto

Suomessa toimiva kauppa on haukkaamassa digiostamisen kakusta yhä suuremman palan.

Lue lisää

”Kova kysyntä lähellä tuotetuille elintarvikkeille” – ”Mitä uutta -hanke toi lähiruuan nettikaupan Ranualle”

Odotetussa maahantulomallissa ei mainita omaehtoista karanteenia

Ilahduttavat uutiset siivittävät lomaa

Lopullista totuutta maskien tehosta koronan torjunnassa ei ole vielä saavutettu – kokeneet suomalaistutkijat pitävät näyttöä hyödyistä selvänä