Mielipiteet

Järkevää polttoainesiirtymää etsimässä

Tuskin kellään on jäänyt huomaamatta, että energiantuotannon murros on käynnissä. Kivihiilelle on asetettu viimeinen käyttöpäivä, ja turpeen energiakäytön alasajo on ollut Suomessa ennusteita nopeampaa.

Ei-polttoon perustuvat lämmön ja sähkön tuotantomuodot lisääntyvät vauhdilla, mutta isossa kuvassa eivät riittävän nopeasti. Jotain poltto­ainetta palaa kaukolämmön ja teollisuuden prosessihöyryn tuotannossa runsaasti vielä 2030-luvun alkupuolellakin.

Energiantuotannossa tapahtuu siten massiivinen poltto­ainesiirtymä, jossa fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla, kuten biomassalla.

Suomessa uusiutuva energia on vahvassa asemassa jo nykyisin. Viime vuonna, ensimmäistä kertaa sitten energiatilastoinnin aloittamisen, uusiutuvan energian kulutus oli suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus yhteensä.

Puupolttoaineiden kulutus oli uusiutuvista suurinta, ja niillä katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskäytöstä. Tästä huolimatta hiilen ja turpeen käytön lopettamiseen on Suomessa vielä matkaa. Esimerkiksi hiiltä kulutettiin Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuonna yli 70 000 terajoulea – tera tarkoittaa biljoonaa eli tuhatta miljardia.

Puupolttoaineet hankitaan Suomessa nykyään lähes poikkeuksetta metsäteollisuuden ja metsätalouden sivuvirroista. Suomessa korjattu puu hyödynnetään tehokkaasti: järeä runko mekaanisen metsäteollisuuden tarpeisiin, kuitupuu ohjataan sellun, kartongin ja paperin tuotantoon ja loput, jalostukseen kelpaamattomat osiot ohjataan metsähakkeena energiatuotantoon.

Metsähake on tärkeä, mutta suurimmat energiamäärät kuitenkin tuotetaan metsäteollisuuden sivuvirroista, mustalipeän, kuoren ja purun energiakäytöstä. Kansantalouden kannalta tämä järjestys on tarkoituksenmukaista säilyttää.

Kivihiilestä ja turpeesta halutaan eroon. Keskeinen kysymys on, millä polttoaineella suomalaisten kodit tulevina vuosina lämmitetään. Miten esimerkiksi 70 000 terajoulen hiili korvataan fiksusti?

Puun energiakäytön lisääntyminen on suurella toden­näköisyydellä yksi olennainen osa siirtymää. Toukokuussa julkaistun konsulttiyhtiö AFRY:n selvityksen mukaan turpeen ja kivihiilen käytön vähentäminen lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa.

Energiapolitiikan valmistelusta vastaavalla työ- ja elinkeinoministeriöllä on kuitenkin huoli puupolttoaineiden markkinoille tulosta. Saman huolen jakavat myös metsä- ja energiateollisuus.

Puupolttoaineiden markkinoille tulo on suoraan yhteydessä metsäteollisuuden tuotantoon ja kilpailukykyyn. Mikäli metsäteollisuuden kilpailukykyä edelleen heikennetään, metsäteollisuuden sivuvirrat kuten kuori tai puru eivät riitä vastaamaan kasvavaan puupolttoaineiden kysyntään.

Energiantuotannon huoltovarmuus on siten yksi perustelu lisää vaalia kotimaisen toimintaympäristön kilpailu­kykyä – metsäteollisuuden tuottaman noin 100 000 työpaikan ja noin 2,7 miljardin euron vuosittaisen verokertymän lisäksi.

Suomalaisissa metsissä on edellytyksiä järkevän poltto­ainesiirtymän toteuttamiseen. Maassamme on satojatuhansia hehtaareita nuoria metsiä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty ajallaan. Nuoren metsän hoidolla nämä metsät saataisiin takaisin metsänhoidon suositusten mukaiselle kasvu-uralle, ja samalla markkinoille saataisiin pienpuusta valmistettua metsähaketta.

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki kemera on tärkeä osa toimivaa polttoainesiirtymää. Kemera- tuen avulla yksityisiä maanomistajia kannustetaan hoitamaan nuoria metsiä kuntoon.

Pienpuun keruusta maksetaan maanomistajalle tukea, joka on tarpeen nyt ja jatkossa. Nykyinen hallitus on tunnistanut mekanismin osittain ja lisännyt kemera-tuen rahoitusta kuluvalle vuodelle. Tukiehdot tosin olisi syytä muuttaa vuoden 2015 mukaisiksi, jotta rahoituksen lisäämisellä olisi merkittävää hyötyä.

Lisäksi tulee varmistaa, että myös uudessa kestävän metsätalouden rahoituslaissa pienpuun korjuutuki on osa nuoren metsän hoidon kokonaisuutta.

Polttoainesiirtymän järkevä toteuttaminen on Suomelle äärimmäisen tärkeää. Puupolttoaineiden lisääntyvä käyttö voidaan toteuttaa joko järeällä puulla tai puunjalostukseen kelpaamattomalla puulla.

Jos kasvavaa puupolttoaineiden kysyntää ruokitaan esimerkiksi jalostukseen soveltuvalla kuitupuulla, metsäteollisuuden kilpailukyky heikkenee ja teollisuuden sivutuotteiden tarjonta laskee. Tätä mahdollista noidankehää tulee välttää.

Matti Mäkelä

Kotimaan metsä­asioiden päällikkö

Metsäteollisuus ry

Puun energiakäytön lisääntyminen on suurella toden­näköisyydellä yksi olennainen osa siirtymää.

Lue lisää

Norjan pääministeriksi nouseva Störe on yksi maan rikkaimmista politiikoista – pitkä ura ulkoministerinä, selvisi Talebanien hyökkäyksestä vuonna 2008

Aarre: Turvemaita voidaan korjata sulan maan aikaan, kunhan yksi tärkeä ehto täyttyy – "Parhaimmillaan kesäharvennuksessa jälki voi olla talviharvennusta parempaa"

Sahatavaran viennin arvo nousi peräti 49 prosenttia

”Tuntuuhan se erikoiselta, että hakkeen tuonti rajojen ulkopuolelta on edullisempaa" – Puuwatin käyttämä hake tulee pirkanmaalaisilta toimittajilta