Mielipiteet

Karhunpyytäjän ajatuksia rautapyynnistä

Yle julkaisi 9.7.2021 uutisen karhuista, joilla on pyydysraudat tassuissaan. Asiaa on käsitelty myös useassa muussa mediassa, kuten tämän lehden palstoilla. Suuri yleisö ja metsästäjät ovat olleet syystäkin tuohduksissaan.

Riistaeläimistä pyydysraudoilla metsästetään kärppiä ja näätiä, joiden metsästysaika on 1.8.–31.3. Myös oravaa on mahdollista pyytää raudoilla sen metsästysaikana 1.11.–28.2. Hillerin levinneisyysalue on Etelä-Suomessa, ja sen osalta pyydysrautoja voi käyttää 1.8.–30.4.

Suomessa on noin 300 000 metsästäjää. Heistä keskimäärin 945 sai saaliiksi kärppiä vuosina 2009–2019. Näätien osalta vastaava luku on 8 900, oravien osalta 1 655 ja hillereiden osalta 482 kyseisenä ajanjaksona. Tiedot perustuvat luonnonvarakeskuksen tilastoon, joka kertoo kyseistä eläintä saaliiksi saaneiden metsästäjien määrän. Tilasto ei kerro saalismäärää tai pyyntitapaa.

Minkkitarhureiden mukaan turkiseläinten nahat valmistuvat joulukuussa, jolloin eläimet ovat vaihtaneet talviturkkiin. Metsästäjä saa täten parhaat turkikset eläimistä, jotka on pyydetty joulu–maaliskuussa. Useimmiten metsästäjät joko myyvät turkissaaliinsa tai valmistuttavat nahat omaan käyttöönsä.

Karhu nukkuu talviunta loka–huhtikuussa, minkä vuoksi metsästäjien rautapyynnin ei pitäisi aiheuttaa niille uutisoidun kaltaisia tapaturmia.

Karhuille sattuneet tapaturmat liittyvätkin vieraslajeihin, joita koskeva keskustelu alkoi, kun EU:n vieraslajeja koskeva asetus 1143/2014 tuli voimaan 1.1.2015. Asetuksen täytäntöönpanemiseksi Suomi sääti 1.1.2016 voimaan tulleen lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (2015/1709). Lisäksi on annettu valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (2019/704).

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti 23.5.2019 vieraslajeihin liittyvistä metsästyslain (1993/615) ja -asetuksen (1993/666) muutoksista 2019/683 ja 2019/703, jotka tulivat voimaan 1.6.2019 alkaen. Rautapyyntiin liittyviä keskeisiä muutoksia oli neljä: Minkki poistettiin riistaeläimistä. Minkkien kesärauhoitus ajanjaksolla 1.5.-31.7. lakkautettiin. Minkkien pyytäminen ei ole enää metsästäjätutkintoa edellyttävää metsästystä. Lisäksi metsästysoikeudet vuokranneiden metsästysseurojen mahdollisuudet säännellä minkkien pyyntiä poistuivat.

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuosina 2009–2019 keskimäärin 16 018 metsästäjää sai saaliikseen minkkejä. Metsästäjämäärällä mitaten minkkien pyytäjiä oli täten enemmän kuin kaikkia muita raudoilla pyydettäviä eläimiä pyytäneitä metsästäjiä.

Metsästyslain rauhoittamattoman eläimen pyydystämistä ja tappamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös vieraslajeihin. Säännösten mukaan alueen omistajalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton tai vieraslajeihin kuuluva eläin, vaikka alueen metsästysoikeus olisi luovutettu metsästysseuralle.

Koska minkkien pyytäminen ei 1.6.2019 alkaen ole ollut enää metsästystä, luonnonvarakeskuksen tilastoimat tiedot eivät vuodesta 2019 alkaen kata kaikkia pyytäjiä. On vaikea arvioida, kuinka suuri osa pyytäjistä on mökkiläisiä, lintuvesien suojelijoita tai ylipäätään muita kuin metsästäjiä.

Minkkiä on mahdollista pyytää myös elävänä pyytävällä loukulla. Karhurikkailla alueilla loukkupyynti voikin sulan maan aikana olla passiivisista pyyntimenetelmistä suositeltavin, sillä se ei aiheuta karhuille minkäänlaista tapaturmariskiä.

Lisäksi minkkiä voi pyytää raudoilla käyttämättä raudan suojuksen sisällä syöttiä. Karhujen tapaturmat liittynevät usein siihen, että karhut haistavat rautojen suojukseen kätketyn syötin ja työntävät tassunsa suoraan rautoihin.

Vaikka metsästysseurat tekisivät päätöksiä rautojen käytön rajoittamisesta marras-maaliskuulle ja suosittelisivat muuna aikana loukkupyyntiä, niiden päätökset tai suositukset eivät koske muita kuin seuran jäseniä.

Seurat eivät pysty estämään alueillaan minkin pyyntiä kesäaikaan raudoilla syöttiä käyttäen. Minkkejä voi pyytää raudoilla käytännössä kuka tahansa, milloin tahansa, miten tahansa ja missä tahansa.

Vaatimukset rautojen merkitsemisestä omistajan tiedoilla saattavat terävöittää rautojen käyttöön liittyvää valvontaa ja vastuuta, mutta kyse on ehkä enemmän syyllisten etsimisestä kuin ongelman ratkaisusta. Vaikka raudoista ei saisi aiheutua vaaraa muille kuin pyydystettäville eläimille, karhu saa tassunsa pyyntirautoihin siitä huolimatta, ovatko ne suojuksessa tai onko niissä pyytäjän nimi.

Jarmo Kiuru

oikeusinformatiikan lehtori

Lapin yliopisto

Seurat eivät pysty estämään alueillaan minkin pyyntiä kesä­aikaan raudoilla syöttiä käyttäen.

Lue lisää

"Minkkituotanto palannut kannattavaksi" – Saga Furs: Ketun osalta tilanne ei ole yhtä hyvä

Karhuja kaadettu 324 – jahti on kestänyt vajaa neljä viikkoa

Villisika pidetty kurissa

Turkisten huutokauppa jatkuu torstaihin – Saga Furs: ”Tarjotuista ketunnahoista myytiin yli puolet”