Mielipiteet

Metsäkeskustelussa tärkeää ymmärtää perusasiat

Metsäkeskustelussa faktan ja fiktion erottaminen toisistaan on vaikeaa.

Yhteyttämisen myötä hiili sitoutuu kasvillisuuteen. Kun puusto ja hiilivarasto kasvaa, metsä toimii hiilinieluna. Metsä ei kuitenkaan toimi hiilinieluna loputtomasti. Kun metsä on saanut kehittyä rauhassa vanhaksi metsäksi, se saavuttaa tasapainotilan, jossa se sitoo ja vapauttaa hiilidioksidia saman verran. Metsä on tällöin muuttunut hiilineutraaliksi.

Puuaineksen saman­suuruinen kasvu ja lahoaminen pitävät hiilitaseen tasapainossa. Tällaisia ikimetsiä on Suomessa vain noin pari prosenttia metsä­alasta.

Luonnossa kaikki perustuu kiertoon. Kaikella on oma kiertoaikansa; elämillä, pellolla, metsällä. Kun puusto on saavuttanut kuitu- tai tukkipuun mitat, on viisasta suorittaa hakkuu ja raivata tilaa uudelle kasvulle ja pitää metsät hiilinieluina. Näin saadaan uusiutuvaa raaka-ainetta, joka tarjoaa toimeentuloa ja hyvinvointia koko kansantaloudelle.

Puuainesta on mahdollisuus poistaa metsästä joko avo­hakkuulla tai jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Eri menetelmillä on omat vaikutuksensa monimuotoisuuteen, riskeihin ja puuaineksen tuottoon.

Jokainen metsänomistaja voi arvottaa näitä eri tekijöitä oman näkökantansa mukaisesti ja valita käsittelytavat oman arvomaailmansa mukaisesti. Tärkeää kuitenkin on, että metsiä hoidetaan tavalla tai toisella. Tällöin ne pysyvät hiilinieluina.

Suomen metsien vuosittainen kasvu on ollut lähellä 110 miljoonaa kuutiometriä. Vuosit­tainen keskikasvu hehtaaria kohden on ollut noin 4,7 kuutio­metriä. Jokainen hehtaari on sitonut vuodessa keskimäärin 1,5 tonnia hiiltä, joka vastaa noin viittä hiilidioksiditonnia.

Metsänhoito on pitkä­jänteistä toimintaa. Avoimelle alueelle istutetun metsän kiertoaika on useita vuosi­kymmeniä, joten monessa tapauksessa puunkorjuun suorittaa vasta seuraava omistajasukupolvi.

Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet kuten sahatavara ja levytuotteet päätyvät pääasiallisesti rakentamiseen ja esimerkiksi huonekaluteollisuuteen. Tämä merkitsee, että hiili voi pysyä näissä tuotteissa sitoutuneena vuosikymmeniä, eikä vapaudu välittömästi takaisin ilmakehään.

Kemiallisessa metsäteollisuudessa tarvittavaa raaka- ainetta saadaan muun muassa harvennushakkuista. Lisäksi voidaan hyödyntää mekaanisen metsäteollisuuden prosessien sivutuotteita kuten lastuja ja puruja.

Kemiallisen metsäteollisuuden tärkeintä perustuotetta, sellua, voidaan käyttää hyvien ominaisuuksiensa vuoksi raaka-aineena paperi- ja kartonkituotannon lisäksi myös lukemattomiin muihin eri käyttökohteisiin. Tulevai­suudessa tullaan varmasti löytämään uusia selluloosasta valmistettavia, korkean jalostusasteen tuotteita. Sellu on mainettaan parempi tuote, jonka todellinen arvo tullaan toivottavasti joskus tajuamaan.

Puu on hyvä uusiutuva energialähde. Energiaksi voidaan käyttää myös oksia ja kantoja. Lisäksi teollisuuden prosessien sivutuotevirtoja voidaan hyödyntää energiaksi. Näin voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.

Erilaisia paperi- ja kartonki­laatuja, erityisesti puukuitupohjaisia pakkausmateriaaleja tarvitaan tulevaisuudessakin. Maailmanlaajuisesti keräys­paperi tulee olemaan yhä tärkeämpi paperi- ja kartonki­teollisuuden raaka-aine.

On kuitenkin huomioitava, että tätä tuotantoa ei voi ylläpitää pelkkään keräyspaperiin nojaten. Pelkkään kierrätyskuituun nojautuva tuotanto seisahtuisi jo muutamassa kuukaudessa. Syynä olisi kuitu­raaka-aineen loppuminen. Tämä johtuu keräys-, prosessi- ja kosteushävikeistä.

Sellua pitää lisätä korvaamaan kierrosta poistuvaa kuitua, mutta sillä on lisäksi myös tuotteen lujuutta parantava merkitys. Voimme verrata paperi- ja kartonki­tuotantoa räsymaton kutomiseen. Vanhoista vaatteista ja kankaista leikatut kuteet saavat uuden elämän räsymattona. Itse kudonnassa tarvitaan kuitenkin myös loimilankoja, jotta matto pysyy kasassa ja siitä saadaan kestävä.

Ilman sellun lisäystä paperinvalmistusprosessiin keräyspaperin jatkuva käyttö olisi mahdotonta. Se, että puukuidun kierrätystä yleensä pystytään pitämään yllä, merkitsee pelkästään Euroopan tasolla noin 150 miljoonan puukuutiometrin vuosittaista säästöä.

Suomalainen hoidettu metsä toimii tärkeänä hiilinieluna. Jos lopputuotteisiin sitoutunut hiili pystyttäisiin vielä ottamaan laskelmissa järkevästi huomioon, olisi koko metsä­talouden merkitys hiilinieluna totuudenmukaisempi.

Mielestäni uusiutuvaa raaka-ainetta tuottavalla ja hyödyntävällä suomalaisella metsätaloudella ja teollisuudella on edessään merkittävä rooli sekä hiilen sitojana, että kaikenpuolisen hyvinvoinnin tuottajana.

Ilpo Ervasti

metsänhoitaja,

tekniikan tohtori

(tuotantotalous)

Metsiä pitää hoitaa tavalla tai toisella. Tällöin ne pysyvät hiilinieluina.

Lue lisää

Jouluoluen mallas kasvatettiin hiiltä sitovassa pellossa – Verkatakkilan tilalta vietiin Sinebrychoffin panimolle 200 000 kiloa ohraa

"Suojeluvaatimuksissa mikään ei tunnu riittävän – ensin vaaditaan viittä, sitten kymmentä ja seuraavaksi 30 prosenttia", MTK:n uusi metsäjohtaja ihmettelee

Poliittinen riski kasvaa metsässä

”Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella”, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman Aarteen haastattelussa