Mielipiteet

Poliittisen ilmaston on muututtava

Suomesta on rakentunut sadan vuoden aikana menestynyt Suomi. Jotta menestys voisi jatkua seuraavat sata vuotta, on oivallettava uudelleen menestykseen johtaneita asioita. On opittava historiasta, jotta voisimme sopeutua uuteen maailmaan.

Uusi maailma tarkoittaa ennen kaikkea uutta ilmastoa. Suomalaisista 71 prosenttia pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ympäristöuhkana, jonka torjumiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n arvo- ja asenne­tutkimuksesta (3.8.2021). Tutkimuksessa näkyy, miten ilmastonmuutoksesta on muodostunut tunteita herättävä aihe, joka politisoituu helposti.

Kysymys ilmastonmuutoksesta kääntyy päälaelleen poliittisessa ilmastossa. Se kääntyy mielikuviin puolueitten arvopohjasta sekä poliittisesta identiteetistä. Asenteellisuuteen ei olisi juuri nyt varaa. Vaikka koemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia jo nyt, hidastaa poliittinen ilmasto yhteiskunnan muutoskykyä.

Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen. Uskon, että jokaisella puolueella on annettavaa keskusteluun siitä, miten ilmastonmuutokseen tulisi sopeutua. Paljon on puolueista kiinni, minkälaisia ratkaisuja uhkiin pystymme löytämään yhteiskuntana.

Keskustelu ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ei ole pelkkää keskustelua arvoista. Se on myös keskustelua taloudesta ja bisnesmahdollisuuksista.

Suomen merkitys maailman hiilidioksidipäästöjen lähteenä on promillen luokkaa, mutta Suomen kyky kehittää ja tuotteistaa ratkaisuja on suurempi. Suomalaiselle insinööriosaamiselle löytyy kansainvälinen kysyntä, jos otamme vakavasti mahdollisuudet, joita globaalit haasteet tarjoavat. On poliitikkojen tehtävä käydä tätä keskustelua.

Kotimarkkinoilla kehitetään ja kokeillaan ratkaisut, jotka lähtevät lentoon maailmalla. Jo pelkästään itsekkäistä syitä oman pesän kannattaa olla puhdas ennen kuin lähdetään pelastamaan maailma. Faktapohjaisen tiedon vähättelyllä liataan oma pesä.

Jotta Suomessa voidaan torjua ilmastonmuutosta, ympäristönmuutosta ja luonto­katoa, täytyy myös poliittisessa ilmastossa tapahtua herääminen. Monipuolinen ja kriittinen keskustelu takaa kaikkien mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä osana päätöksen­tekoa. Poliittiset ristiriidat eivät ole uusi ilmiö, ne ovat erottamaton osa demokratiaa. Keskustelu on demokratiaa ylläpitävä liekki, jota täytyy kuitenkin säädellä viisaasti, jotta yhteiskunnallinen luottamus ja vakaus säilyvät.

Pitkäaikaiset kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Seppo Kääriäinen ja Tapani Tölli, jotka käyttivät jäähyväispuheenvuoronsa eduskunnan täys­istunnossa 18.3.2019, muistuttivat joistain asioista, jotka olisi syytä oivaltaa uudelleen.

Anttila muistutti puheenvuorossaan Suomen historian kipukohdista ja haasteista. Kun yhteiskunta kävi läpi pankki­kriisin ja liittyi Euroopan unioniin, avainasemassa oli ratkaisujen hakeminen ja haasteiden kohtaaminen yhdessä.

Anttilan puheessa oli historiallista ymmärrystä, miten kansainväliset ilmiöt liittyvät erottamattomasti kansalliseen kehitykseen. Hän muistutti, että vaikka päättäjät eivät pysty toistensa mielipiteitä keskustelemalla muuttamaan, he pystyvät löytämään yhteisen pienimmän nimittäjän, jonka pohjalta yhteisiä päätöksiä on mahdollista tehdä.

Kääriäinen korosti, että on eduskunnan vastuulla, että tasavallassa osallisuus olisi jokaiselle totta yhdenvertaisesti. Eduskunnan arvovalta ja asema perustuu siihen, että se kykenee vaikeisiin päätöksiin myös ristiriitatilanteissa. Tämä puolestaan edellyttää luottamusta ja yhteistyötä. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta aina on mahdollista ymmärtää toisiamme tai vähintään olla ymmärtämättä tahallaan väärin.

Tölli muistutti, miten historian saatossa ollaan usein oltu huolissaan tulevaisuudesta, ja miten vahva usko tulevaisuuteen on ollut eri ikäluokkia yhteen sitova voima. Samaa luottamusta tulevaisuuteen tarvitsemme nyt erityisen paljon. Siinä eduskunnalla on merkittävä rooli. Poliittisten puolueiden on osaltaan puolustettava eduskuntaa vallankäytön keskuspaikkana. Tuota valtaa ei tule luovuttaa someen tai hetkellisiin mielenilmaisuihin.

Onkin puolueiden vastuulla löytää yhteinen pienin nimittäjä, jolla ilmastokriisiä voidaan torjua ja sen vaikutuksiin sopeutua. Ei ole pilkuntarkkaa, millä perustein kriisiä lähdetään torjumaan, kunhan toimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti.

Historia opettaa, että vain luottamuksen ja yhteistyön varassa Suomi on kyennyt eheytymään, säilyttänyt elinvoimaisuutensa sekä kansallisen tulevaisuudenuskonsa.

Touko Aalto

Suomen Apteekkari­liiton yhteiskunta­suhdejohtaja,

entinen vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtaja

Oman pesän kannattaa olla puhdas ennen kuin lähdetään pelastamaan maailma.

Lue lisää

Kääriäinen: Puolueiden yhteistyö on yhä hankalampaa – "luottamus politiikassa on ehtynyt ja lyhytnäköinen peli voimistunut"

Sote on mahdollisuus, ei uhka

Arvotutkimus paljasti: Viljelijät eivät ole ”perinteisesti ajatteleva” väestönosa eikä kaikkia viljelijöitä yhdistäviä arvoja ole edes olemassa

Yksityisautoilun päästölaskelmissa virheitä