Mielipiteet

Alkoholin aiheuttamia haittoja ei pidä aliarvioida

Mielipiteet 13.11.2017

Terveyteen liittyvissä asioissa tarvitaan myös yhteis- kunnan asettamia rajoja.

Paljon puhuttanut alkoholilaki modernisoi alkoholisäädöksiä ja tulee saamaan laajan hyväksynnän lukuun ottamatta alkoholipoliittisesti keskeistä kysymystä vahvempien oluiden sallimisesta kauppoihin.

Siitä äänestetään, ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat päättäneet antaa asiassa edustajilleen äänestyksessä vapaat kädet.

Vahvojen oluiden tuominen kauppojen, kioskien ja huoltoasemien hyllyille keskioluen rinnalle, ja vielä halvemmalla, lisäisi ilman muuta alkoholin kokonaiskulutusta ja sitä kautta monenlaisia haittoja.

Ne näkyisivät paitsi lisääntyneinä alkoholikuolemina ja -sairauksina myös laajasti yhteiskunnassa: lisäpaineena sosiaali- ja terveyspalveluille ja poliisille, työelämän haittoina ja perheiden ongelmina.

Vaikutukset olisivat kaikissa suhteissa vastoin nykyhallituksen tavoitteita: Sote-säästöt syötäisiin, niukkoja poliisivoimia sidottaisiin yhä enemmän alkoholiongelmiin, terveyserot kasvaisivat, työn tuottavuus vaarantuisi ja haittoja lasten kasvuoloihin.

Uudistusta ovat voimakkaasti lobanneet panimoteollisuus ja kauppa omien taloudellisten intressiensä perusteella, korostaen valinnan vapautta.

Kiintoisa kysymys on, mikä olisi tällaisen päätöksen vaikutus suomalaisen maatalouden ja maaseudun kannalta.

Ainoa konkreettinen perustelu, jonka olen havainnut, on, että vahvemmat oluet auttaisivat pieniä kyläkauppoja. Voidaan kuitenkin kysyä, tuleeko kyläkauppoja pitää pystyssä vahvemman oluen voimalla ja huolimatta kylien lisääntyvistä alkoholiongelmista.

Muun muassa kaupan myyjien liitto PAM vastustaa tällaista päätöstä pienten kauppojen myyjien lisääntyvien turvallisuusongelmien vuoksi.

Jos kauppa on kylässä tärkeä, niin on ravintolakin. Vahvojen oluiden myynnin salliminen ravintoloiden ulkopuolella on kiistattomasti ravintoloille haitallista ja uhkaa niiden kannattavuutta. Kun ravintolat vastaavat valtaosasta koko alkoholialan työllisyydestä, on tämä työllisyyden kannalta tärkeä asia.

Ravintolassa tapahtuva alkoholin nauttiminen tapahtuu valvotuissa oloissa, kun taas vahvemman oluen saaminen kaupasta – ja vielä halvemmalla – siirtäisi juomista yhä enemmän kotisohville. Vastauksena on ehdotettu ravintola-alkoholin veron alentamista, mikä ei ole tämän lain asia ja hyvin epävarmaa.

Lakiehdotuksen myönteisiä asioita ovat pienpanimoita koskevat ehdotukset. Ne saisivat luvan valmistaa vahvempia käsityöläisoluita ja myydä niitä ulos. Sen sijaan vahvojen oluiden tuleminen kauppoihin ei olisi niiden etu.

Ehyt ry:n kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä pienpanimosta uskoo, että prosenttirajan korottaminen helpottaisi ulkomaisten suurpanimoiden pääsemistä Suomen markkinoille.

On yleisemminkin todettu, että vahvojen oluiden salliminen Suomessa vähittäismyyntiin avaisi markkinat kansainvälisten suurpanimoiden usein yli viiden prosentin massaoluille. Onkin sanottu, että 4,7 prosentin raja on eräänlainen tuontisuoja suomalaisille oluille.

Asiassa voimakkaasti lobanneen Panimoteollisuusliiton suhteen on muistettava, että liiton suurimmat jäsenpanimot ovat kansainvälisten suurpanimoiden omistuksessa.

Iso kysymys on alkoholipolitiikan jatko myös suomalaisen maatalouden kannalta. Meillä puhutaan alkoholipolitiikan liberalisoinnista samaan aikaan, kun maailmalla ja lähialueillamme on pääasiassa siirrytty kiristyvään suuntaan kansanterveydellisistä ja taloudellisista syistä.

Vahvoja oluita kauppaan ajavat sanovat usein, että tämä on ensimmäinen askel alkoholipolitiikan vapauttamisessa. Kysyttäessä muun muassa kaupalta, mikä on seuraava askel, he yleensä sanovat, että viinit kauppoihin. Tällainen muutos johtaisi, paitsi vielä lisääntyvään alkoholin kokonaiskulutukseen, ilman muuta myös kulutuksen painopisteen siirtymiseen oluesta viinien suuntaan.

Euroopassa lienee viinin ylituotantoa noin 1,7 miljardin pullon verran. Viinien tulo seuraavana suomalaisiin kauppoihin vyöryttäisi tätä viinijärveä Suomeen. Tämä kehitys ei mitenkään olisi suomalaisten ohranviljelijöiden etu.

Me kaikki kannatamme turhan säätelyn purkamista ja kansalaisten omaa vastuuta. Mutta terveyden ja turvallisuuden asioissa tarvitaan myös yhteiskunnan asettamia rajoja. Niin alkoholin kohdalla, joka ei ole mikään tavanomainen hyödyke, kuin myös esimerkiksi ajonopeuksien säätelyssä nopeusrajoituksin!

Pekka Puska

kansanedustaja (kesk.)