Mielipiteet

Luopumistukijärjestelmää pitää jatkaa

Mielipiteet 29.12.2017

Jälleen kerran EU onnistui poistamaan toimivan kansallisen järjestelmän.

Pitkään toiminut Suomen maatalouden luopumistukijärjestelmä on päättymässä vuoden 2018 lopussa. Vielä alkavan vuoden aikana 60 vuotta täyttävät viljelijät voivat jäädä varhennetulle eläkkeelle, jos tila luovutetaan jatkajalle vuoden loppuun mennessä.

Tätä ennen ikärajat ovat olleet alhaisempia ja vaihtoehtojakin on ollut enemmän. Nyt järjestelmä on päättymässä kokonaan. EU:ssa luopumistuki on tulkittu olevan vastoin työurien pidentämisen periaatetta. Koska sitä ei muualla toteuteta, ei järjestelmälle saatu jatkoa Suomessakaan.

Jälleen kerran EU onnistui yhtenäistämisen nimissä poistamaan toimivan kansallisen järjestelmän, jolla ei ole mitään merkitystä muiden maiden tuottajille tai yhteisille markkinoille.

Tämä on erikoista, koska luopumistukijärjestelmä on tuonut tilakauppoihin joustavuutta ja mahdollistanut tilojen jatkuvuuden erilaisissa olosuhteissa. Pellot ovat siirtyneet jatkajan omistukseen, eikä vuokrapeltojen tuoma epävarmuus ole hidastanut yrityksen kehittämistä.

Kun arvioidaan maksetun luopumistuen määrää, joka on yleisesti aika pieni, ja verrataan sitä tilan voimakkaaseen kehittymiseen heti tilakauppojen jälkeen, voidaan todeta, että kauppojen kokonaisvaikutus on yhteiskunnalle verotuloja lisäävä ja maaseutua kehittävä. Eli kulut varhennetusta eläkkeestä ovat pienemmät kuin tilakaupan jälkeen kehittyvän maatalousyrityksen lisääntynyt verokertymä.

Usein jatkava nuori tekee tilallaan laajennuksen tai muuten kehittää tilaansa tulovirtojen parantamiseksi, jolloin tulot ja valtion verotulot kasvavat. Tällä perusteella päätös siitä, ettei meillä hyvin toimivaa järjestelmää voida jatkaa, koska se ei ole käytössä muualla, on käännettävä päälaelleen.

Järjestelmä kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön muuallakin Euroopassa. Tämä parantaa tilarakennetta ja tuo enemmän mahdollisuuksia maaseudulle. Luopumistukijärjestelmä on otettava uudelleen harkintaan, koska Suomen järjestelmästä saadaan toimiva malli muihin jäsenmaihin ja seuraava yhteinen maatalousohjelma nostaa nuoret keskiöön.

Nykymuotoinen järjestelmä on tuonut joustavia mahdollisuuksia toimintojen suunnitteluun ja samalla varmistanut sen, että Suomessa on EU:n nuorimmat viljelijät.

Luopumistuen poistuessa tiloilla mietitään aktiivisemmin muita vaihtoehtoja tilakauppoihin, kuten maatalousyhtymän tai osakeyhtiön perustamista. On mahdollista, että potentiaalinen jatkaja ei iän karttuessa enää tartukaan yrityksen ruoriin, vaan entistä useamman tilan ketju päättyy.

Pahimmillaan käy niin, että ajan kuluessa oikea hetki tilanpidon jatkamiselle menee ohi, eikä tilan toimintaan löydy innokasta ostajaa ulkopuoleltakaan. Harva pystyy hankkimaan itselleen markkinahintaisen maatilayrityksen ilman lottovoittoa.

Yrityksestään luopuvien osaamista ei ole osattu käyttää riittävästi hyödyksi tai sille ei ole keksitty oikeaa kanavaa. Maatalous on muuttunut vuosien saatossa ja toiminnan laajentuminen on ollut elinehto. Kun yritystä kehitetään tai laajennetaan, kannattaisi näitä kokeneiden yrittäjien oppeja käyttää huomattavasti nykyistä enemmän onnistumisen varmistamiseksi.

Mielestäni yrityksestään luopuvien kokemusta ja ammattitaitoa kannattaa käyttää aloittavien yrittäjien eräänlaisena vertaistukena tai sparraustiiminä, joka käy halukkailla tiloilla antamassa näkemyksiään tilan potentiaalisista kehityssuunnista. Omia vanhempia ei asiassa välttämättä mieluusti kuunnella, mutta jos senioritiimi tulee tilan ulkopuolelta, on ehkä helpompi kysyä vinkkejä siitä, mitä tilan toiminnoissa kannattaa muuttaa.

Toimintojaan kehittävä tila tarvitsee haastamista laajentamisen aikatauluttamiseen tai vaikka tuotantosuunnan vaihdokseen. Tällä tavalla poisjäävää osaamista ei menetetä ja toiminta varmasti myös motivoi luopujia. Käsittääkseni tällaiset luopujien konsultointiryhmät toimivat ainakin Tanskassa ja Hollannissa.

On katsottava eteenpäin ja osattava puolustaa meillä Suomessa hyvin toimivia järjestelmiä. Tällä tavalla aluetaloutemme kehittyy ja saamme yhteiskuntaan hyvinvointia.

Matti Tyhtilä

toiminnanjohtaja

MTK Pohjois-Suomi ry

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT