Mielipiteet

Valtio voi tasoittaa sähkön hintapiikkejä

Mielipiteet 02.03.2018

Tulevaisuuden sähköjärjestelmä on nykyistä tehokkaampi, älykkäämpi, nopeampi, puhtaampi ja todennäköisesti hajaantuneempi.

Veikko Kekkonen ja Göran Koreneff laativat 2009 VTT-­työpaperin Euroopan yhdentyvistä sähkömarkkinoista ja markkinahinnan muodostumisesta Suomen näkökulmasta. Työpaperissa tutkijat toistivat usein siteeratun havainnon, että sähkön tukkumarkkinahinnat ovat yleisesti alhaisia tuottaakseen riittäviä investointeja tai kysynnän osallistumista spot-markkinoille.

Työpaperissa on muitakin sähkömarkkinan kannalta edelleen keskeisiä havaintoja.

Laskennan perusteella Kekkonen & Koreneff toteavat, että ”energy only” -sähkömarkkinoilla kapasiteettirakenne on ja pysyy epäoptimaalisena kehittyen kohti niukkuutta. Hieman epäoptimaalinen hankintarakenne ei ole vakava ongelma, mutta kapasiteetin pyrkimys niukkuuteen on.

Selvitys jatkaa, että sähkön tukkuhintaa alentavat sääntelytoimenpiteet ovat epä­toivottuja tuottajille, ja ne ajavat markkinaehtoista tuotantorakennetta niukemmaksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi syöttötariffituet, joilla synnytetään uutta, muuten kannattamatonta kapasiteettia. Pieni kapasiteetin muutos aiheuttaa toimijoille suuret rahavirtamuutokset.

Tutkijoiden mukaan mikään markkina ei ole optimaalinen vaan erkautuu ajan myötä kauemmaksi teoreettisesta optimista.

Kysyntä ja sen rakenne muuttuvat jatkuvasti. Teknologiat kehittyvät ja poltto­ainehinnat muuttuvat, mutta sähköjärjestelmään tehdyt investoinnit säilyvät.

Laitoskanta uusiutuu hitaammin kuin polttoaine­hintojen tai kysynnän muutokset. Uuden tekniikan käyttöön­otto joutuu odottamaan vanhan poistumista.

Vuosikymmenen vanhassa selvityksessä kuvataan pelikenttä, jota valtio muokkaa tälläkin hetkellä sähkön tuotantotuen kilpailutuksen sääntöjä laatiessaan. Valtio voi laatia säännöt ”energy only”-tyyppisen ajattelun varaan tai pyrkiä laaja-­alaisemmin hahmottamaan kysymyksiä, joihin kilpailutuksella haetaan ratkaisuja.

Jotkin asiat eivät ole suuresti muuttuneet. Reaali­aikainen vähittäishinnoittelu on yleistynyt vain vähän. Aktiivista hetkellistä hintajoustoa ei juurikaan esiinny pienkuluttajien vähittäismarkkinoilla.

Hahmotettu tulevaisuuden­kuva on, että sähkönsäästö pitäisi saada kohdistumaan huipputunneille ja säästön vaikutuksen pitäisi näkyä jouston kautta kysynnässä sähkö­pörssissä.

Neljän vuodenajan ilmastossa huipputunnit osuvat talven kylmyyteen ja pimeyteen. Tähän ei tule muutoksia tulevaisuudessa. Mikäli aitoa hintajoustoa ei ole olemassa, on kuluttajan näkökulmasta parempi, että sähkön hinta käyttäytyy tasaisesti.

Kekkonen & Koreneff totesivat, että järjestelmän kannalta sääntelyn lisäämisen tai uusien markkinakonseptien käyttöön­oton tarve rajoittuu vain toimitusvarmuuden varmistamiseen. Lisäksi tarvitaan ohjaustoimenpiteitä uusiutuvien osuuden lisäämiseen. Verojen tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta mallia, jossa molempiin tilanteisiin ei saavuteta ratkaisua, ei tulisi hyväksyä.

Miltä voisi näyttää ratkaisu, jossa edellä mainitut tapaukset yhdistetään?

Sähkön tuotantotukien kilpailutuksessa tuottajalle kannattaisi asettaa velvoite, jossa hänen on pystyttävä varmistamaan kilpailutukseen osallistuva tuotantoteho vuoden ympäri tai painottuen niihin aikoihin, kun sähkön toimitusvarmuus on kriittisin.

Tuottaja A tarjoaa kilpailutukseen x-määrän tehoa. A on velvollinen varmistamaan tehon x riittävyyden olosuhteista riippumatta. A voi tuottaa tehon x vapaasti valitsemallaan menetelmällä. Jos tuotantoteknologia vaatii tehon varmistamiseen muiden teknologioiden apua, olisi sopivan tuotantoteknologiakorin löytäminen markkinatoimijan A vastuulla.

Kilpailutuksen järjestäjän on arvioitava, onko voimatuottajan A teknologiakori sellainen, jolla teho varmistuu niissä olosuhteissa, joissa toimitusvarmuus on kriittinen. Luonnollisesti tuotantokorin tulisi olla uusiutuvaa.

Järjestelmä sopeutuu tasapainotilaan, päättääpä valtio kilpailutuksesta mitä tahansa. Kysymys on siitä, millaisen hyvinvointitappion, millä kustannuksella ja kehen kohdistuen päätöksen tekijät hyväksyvät.

Kilpailutuksessa kilpailutettava kapasiteetti on sähkömarkkinoiden volyymista pieni. Sillä on siltä osin vaikutusta toimijoiden rahavirtoihin, kuin se pystyy vaikuttamaan hinnan muodostukseen. Kapasiteetin muodolla taas on vaikutuksensa siihen, miten jyrkiksi kylmän ja pimeän ajan sähkön hinnoittelun piikit muodostuvat.

Hinta seuraa saatavuutta. Vaikutus on pääasiallisesti sähkön kuluttajien murhe. Piikkien tasoittamiseen käytetään jatkossakin tuontisähköä, kuten on lisääntyvästi toimittu menneisyydessä. Tuonnin osuus on pitkälti siirtokapasiteettikysymys, mutta valtio voi kilpailutuksen muodolla osaltaan vaikuttaa ajoitukseen.

Sähkömarkkinoiden muutos tarvitsee myös kysyntäjoustoa ja sen tuottamiseen erikoistuneita palveluyrityksiä. Tulevaisuuden sähköjärjestelmä on nykyistä tehokkaampi, älykkäämpi, nopeampi, puhtaampi ja erittäin todennäköisesti hajaantuneempi.

Tässä muutoksessa kotimaiseen kannattaa panostaa ja parempaan kannattaa vaihtaa.

Anssi Kainulainen

energia-asiantuntija

MTK