Mielipiteet

Suomalaiset identiteeteiltään yllättävän samanlaisia

Mielipiteet 25.04.2018

Paikallis­yhteisöillä ja ihmisten välisellä luottamuksella on iso merkitys suomalaisille.

Julkisesta keskustelusta voisi päätellä, että suomalaiset ovat jakautuneet ryhmiin, joissa ihmisillä on tyystin erilaiset arvot ja identiteetit. Moni hakee vuoropuhelun sijaan konfliktia, kumppaneiden sijaan vihollisia.

Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n tuore identiteettitutkimus antaa kuitenkin laajemman näkökulman asiaan. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat identiteeteiltään yllättävän samanlaisia riippumatta sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta tai esimerkiksi poliittisesta kannasta.

Identiteettimme rakentuvat paitsi perheen ja läheisten, myös harrastusten, suomalaisuuden, äidinkielen, koulutuksen ja työn ympärille. Nämä tekijät ovat tärkeitä yli 80 prosentille.

Myös lähiympäristö, kotikunta ja maakunta ovat identiteetin rakentajina hyvin tärkeitä. Noin kaksi kolmasosaa painottaa niitä.

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat paikkoihin kiinnittyviä. Lapsuuden kasvu­ympäristö – kylä, taajama, kaupunginosa tai lähiö – on erityisen tärkeä sekä maa­seudun haja-asutusalueilla että suurten kaupunkien keskustoissa varttuneille. Oman asuinkunnan tai -kaupungin kokeminen tärkeäksi ei ole sidoksissa kuntakokoon.

Kotiseudun ja lapsuuden kasvuympäristön lisäksi suomalaisten identiteettejä määrittävät pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus. Ennakko­arvioista poiketen lähi­ympäristön korostaminen ei ole ristiriidassa kansainvälisyyden kanssa. Suomalaisten identiteetit ovat monikerroksisia, eivätkä eri identiteetin lähteet ole toisiaan poissulkevia.

Painotuserojakin on. Alueellisten identiteettien osalta selvimmät erot liittyvät koulutustaustaan. Korkeasti koulutetut eivät ole yhtä juurtuneita asuinpaikkaansa kuin vähemmän koulutetut.

Selitys liittyy todennäköisesti korkeasti koulutettujen maantieteelliseen liikkuvuuteen. Muuttoliike vie opiskelupaikan saaneita ja korkeasti koulutettuja pienemmiltä paikkakunnilta suuriin kaupunkeihin, minkä seurauksena paikalliset ja alueelliset identiteetit menettävät merkitystään.

Alueellinen kiinnittyminen vaihtelee maakunnittain. ­Etelä-­ ja Pohjois-Karjala, Etelä-­Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Lappi ovat vahvojen identiteettien maakuntia. Päijät-Häme on selkein esimerkki heikon maakuntaidentiteetin alueesta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kulttuuris-maantieteellisten heimojen merkitystä. Erityisesti karjalaisuus, pohjalaisuus ja savolaisuus ovat väkevästi koettuja. Kokonaiskuvassa heimo on identiteetin kannalta suomalaisille yhtä tärkeä kuin maailmankansalaisuus.

Suomalaisten paikkaan kiinnittyvät identiteetit ovat aluekehittämisen voima­vara. Vahva samastuminen voi luoda myönteistä me-henkeä maakunnan sisällä ja profiloida aluetta myös julkisuudessa.

Kuntakentällä on jo pitkään tehty brändityötä, johon voi entistä vahvemmin kuulua myös maakunnallisuus. Ainakin tutkimustulokset kannustavat tähän. Kokonaisuuteen yhdistyy myös kaupunginosa- ja kylätoiminta, jolla on pitkät perinteet Suomessa.

Tutkimus antaa vahvistusta sille, että paikallisyhteisöillä ja ihmisten välisellä luottamuksella on iso merkitys suomalaisille. Tutkimushankkeessa toteutetuissa ryhmäkeskusteluissa osallistujia pyydettiin miettimään, millaisten piirteiden he haluaisivat vahvistuvan Suomessa. Keskustelijat toivoivat paluuta nykyistä yhteisöllisempään aikaan, jolloin ”ihmiset huolehtivat toisistaan”.

Suomalaisten identiteetit ovat monikerroksisia. Niissä ovat vahvasti mukana yksityiselämän tärkeät asiat, suomalaisuus ja työ. Identiteettien samankaltaisuus ei kuitenkaan poista eroja kansalaisten poliittisissa mielipiteissä ja arvoissa. Vaikka identiteetin perus­pilarit ovat samanlaisia, asenne-­erot näkyvät, kun puhutaan esimerkiksi työmarkkinoista, maahanmuutosta tai maaseudun ja kaupunkien välisestä suhteesta.

Identiteettien samanlaisuus on kuitenkin lohdullinen tieto kärjistysten keskellä, koska se antaa vahvistusta sille, että voimakkaatkin näkemyserot liittyvät ennen kaikkea tähän aikaan ja asiakysymyksiin, ei kansalaisten minäkuvaan.

Julkista keskustelua seuraamalla syntyy helposti kuva, että kansalaisia yhdistävä liimapinta on vähissä. Identiteeteissä yhteistä kuitenkin riittää ja se on vahvuus, kun Suomi joutuu sopeutumaan maailman isoihin muutoksiin. Ongelmanratkaisussa voidaan ainakin perusteluiden tasolla hyödyntää sitä, mikä on suomalaisille yhteistä. Railot eivät ulotu yhteiskunnan ytimeen.

Karina Jutila

YTT

johtaja, e2

Teksti perustuu Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimukseen Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.

(2018). Suomen Kulttuurirahasto ja e2.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT