Mielipiteet

Aluepolitiikan hyödyt rohkeasti esille

Mielipiteet 07.05.2018

­Aluepolitiikalla on ollut ­perusteettoman huono maine.

EU:n aluepolitiikan suunta­viivoilla on Suomen alueille suuri merkitys. Kansallisen aluepolitiikan alasajon jälkeen Suomen aluepolitiikan sisällöstä ja rahoituksesta päätetään pitkälti EU:ssa. Ei ole samantekevää millaisia linjauksia komissio esittää.

EU:n komissio julkisti esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2.5.2018. Toukokuun lopussa komissio julkistaa keskeiset asetus­esitykset koheesiopolitiikasta. Aluepolitiikalla on siinä keskeinen rooli.

Aluepolitiikan rahoitus Suomessa riippuu siitä, miten EU täyttää Brexitin tuoman rahoitusvajeen. Suomen epätoivottavin tilanne seuraisi aluepolitiikkaan kohdistuvista rajuista leikkauksista.

Suomen kannattaakin tukea komission aluepolitiikan pääosastoa, jonka tavoitteena on kohdistaa aluepolitiikan toimia kaikille EU:n alueille. Osana Euroopan kilpailukyvyn kehittämistä tarvitaan tulevaisuudessakin toimia taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamiseksi.

Suomen on arvioitu jäävän vaille rahoitusta, jos EU:n koheesiopolitiikkaan suunnattava rahoitus vähenee yli kymmenen prosenttia. Jos leikkaukset ovat välttämättömiä, tulisi ne suunnata suuriin nettosaajamaihin. Niiden omarahoitusosuutta olisi perusteltua nostaa.

Suomi on onnistunut hyvin toteuttamaan aluepolitiikalle asetettuja tavoitteita. Se, missä emme ole onnistunut yhtä hyvin, on tämän myönteisen sanoman välittäminen. Aluepolitiikalla on ollut perusteettoman huono maine.

Suomella on esittää hyviä näyttöjä EU-rahoituksella toteutettujen ohjelmien toimeenpanossa ja niiden vaikuttavuudesta. Suomi on EU-maiden kärjessä vertailtaessa rakennerahasto-ohjelmien etenemistä.

EU:n rakennerahastoja viisaasti käyttäen on alueille luotu uudenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­ympäristöjä (tki). Samoin on tutkimuslaitosten, yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä kehitetty oppimis- ja osaamis­ympäristöjä. Tämä on vahvistanut kunkin alueen omiin vahvuuksiin perustuvien toimialojen kehittymistä ja kasvua. EU-rahoituksella on reagoitu nopeasti elinkeino­elämän osaamistarpeisiin.

Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahastojen avulla on vahvistettu erityisesti tki-­ympäristöjä. Kaakkois-­Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorio Savonlinnassa on vakiinnuttanut asemansa selluteollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysympäristönä ja laajentanut osaamistaan mikro­kiteisen sellun sovelluksiin. Mikkelin Eco Sairilan alueelle on syntymässä teollisuus- ja innovaatioympäristö, joka rakentuu uusinta teknologiaa käyttävän jäteveden­puhdistamon sekä kiertotalouden varaan.

Esimerkki merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta on Itä-Suomen yliopiston alaisuudessa toimiva Sib Labs, jonka toiminta kattaa sekä Pohjois-Karjalan että Pohjois-­Savon. Kajaanissa toimiva mitta­laite- ja tietojärjestelmien kehittämiskeskus Cemis muodostuu Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä VTT:n ja Suomen tieteen tietotekniikan keskuksen tk-toiminnoista. Keski-­Pohjanmaalla Biolaakso-konsortion toiminta perustuu alueen luonnon­varojen, energia-alan, kemian osaamisen ja digitalisaation innovatiiviseen yhdistämiseen.

Uusilla maakunnilla tulee olemaan keskeinen rooli oman alueensa elinvoiman kehittäjinä. Maakuntauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on alueen taloudellisen kasvun tukeminen. Maakuntien rooli aluekehittäjänä vahvistuu, kun aluekehittäminen, kasvupalvelut ja maaseudun kehittäminen sekä niiden rahoitus ja muut resurssit kootaan uusiin maakuntiin. Samalla maakunnan EU-rahoitus voidaan aiempaa paremmin sovittaa yhteen.

Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että maakunnille annetaan aidosti päätösvaltaa ja riittävät voimavarat. ­OECD:n suosituksen mukaisesti uusille maakunnille on turvattava riittävä asiantuntemus aluekehityksen johtamisessa.

Suomessa aluepolitiikka on koko EU-jäsenyyden ajan ollut erityisen tärkeää Itä- ja Pohjois-­Suomelle. Keskeinen osa EU:n aluepolitiikkaa on ollut näiden alueiden tukeminen, jotka kärsivät pysyvistä maantieteellisistä, ilmastollisista ja harvaan asutukseen liittyvistä haitoista. Tätä politiikkaa tarvitaan jatkossakin.

OECD:n tutkimus Euroopan pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden kehityspotentiaalista suosittelee näiden alueiden erityisolosuhteiden huomioimista EU:n päätöksenteossa. Tämä erityisasema on jo kirjattu EU:n yleisten asioiden neuvoston linjauksiin.

Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi EU-rakennerahastojen rahoitus on turvattava uudella rahoituskaudella kaikkialla Suomessa. Suomen maakuntien yhteinen tavoite on saada Suomelle mahdollisimman korkea EU-rahoituksen taso, vahvistaa alueiden roolia aluepolitiikan toimeenpanossa, lisätä toimeenpanon joustavuutta ja parantaa aluepolitiikan vaikuttavuutta.

Maakuntien liitot ovat painottaneet tulevan koheesiopolitiikan painopisteinä talouskasvua, innovaatioita, osaamista ja työllisyyttä.

Suomen on EU:n budjetti­neuvotteluissa aktiivisesti nostettava esiin EU:n kilpailu­kykyä tukevia tavoitteita. Tämä vahvistaa Suomen roolia vuoden 2019 loppupuolen puheenjohtajamaana. Suomen on myös tuotava esille maakunta­uudistus, joka mahdollistaa aluepolitiikan entistä tehokkaamman täytäntöönpanon.

Pentti Mäkinen

Etelä-Savon maakuntajohtaja