Mielipiteet

Maatilan myyminen ulkopuoliselle on vaihtoehto

Myös luopujien huomioiminen omistajan­vaihdoksessa on tärkeää.

Omistaja vaihtuu maatiloilla noin 30 vuoden välein, kun viljelijät eläköityvät ja uusi sukupolvi ryhtyy tilanpitoon.

Omistajanvaihdosten määrä on vaihdellut paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Vähentyneet omistajanvaihdokset ovat muodostumassa maataloudessa isoksi ongelmaksi. Omistajanvaihdokset ovat elinehto maatalouden säilymiselle ja kotimaisen ruuantuotannon jatkumiselle.

Kaikilla maatiloilla ei ole jatkajia omassa perhepiirissä, joten jatkava sukupolvi täytyy etsiä muualta. Ei-sukulaisten väliset omistajanvaihdokset antavat mahdollisuuden tilanteen ratkaisuun.

Tilojen yhtiöittäminen tai vuokraaminen ei poista omistajanvaihdosongelmaa, vaan siirtävät sitä tulevaisuuteen. Vuokra-ajan päätyttyä tilalle on löydettävä jatkaja, mikäli vuokraaja ei jatka tilanpitoa. Luopujien saavuttaessa eläkeiän on heidän osakkeilleen löydettävä uudet omistajat.

Selvitimme Savonia-ammattikorkeakouluun tekemässämme opinnäytetyössään ei-sukulaisten välisten omistajanvaihdosten tekotapoja, verotusta sekä lainsäädäntöä ja tärkeimpiä tukijärjestelmiä. Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa selvitettiin onnistumisia sekä mahdollisia ongelmia omistajanvaihdosprosessin aikana.

Haastatteluja tehtiin yhteensä 13. Niistä maatilan vuokrausta koski viisi, koko tilan myyntiä tai ostoa koski kahdeksan tapausta. Haastateltavista neljä oli luopujaa sekä yhdeksän jatkajaa.

Haastatteluista kävi ilmi, että luopujien ja jatkajien kohtaaminen on haastavaa ja usein sattuman kauppaa. Heille ei ole selkeää kohtaamispaikkaa, jonka kautta omistajanvaihdosprosessi lähtisi liikkeelle helposti.

Jatkajat olivat etsineet tilaa jopa seitsemän vuotta esimerkiksi lehdistä, internetistä ja kiinteistönvälittäjiltä siinä onnistumatta. Jatkajat korostivat etsivänsä toimivaa tilaa jäähdyttelevän sijaan. Tila, jolla nähtiin mahdollisuuksia kehittyä ja toimia kannattavana, herätti jatkajissa enemmän mielenkiintoa kuin toimintansa jo alas ajaneet tilat. Lopulta jatkaja ja luopuja olivat kohdanneet yhteisten tuttujen kautta.

Tutkimuksessa nousi esiin huoli maatilojen rahoituksesta nyt ja tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä maatilojen heikot tuotto-odotukset ja yleinen tilanne vaikeuttavat rahoituksen saantia. Korkean kauppahinnan vuoksi myös rahoituksen tarve lisääntyy. Kauppahinta ei-sukulaisten välillä on korkea, koska maatilakokonaisuuden arvo määritetään kunkin varallisuuslajin mukaan arvonmäärittämismenetelmän avulla. Saadut arvot lasketaan yhteen summa-arvomenetelmällä, eikä kauppaa välttämättä ajatella kokonaisuutena.

Vuokrauksen hyvänä puolena nähtiin se, että luopuja ja jatkaja saavat tutustua toisiinsa ennen lopullista päätöstä mahdollisesta kaupasta. Jatkajan näkökulmasta vuokraamalla aloitettu tilanpito vaatii vähemmän alkupääomaa ja on sen vuoksi helpompaa. Vuokrahinta oli laadittu usein laskelmien sekä arvioiden pohjalta ja hinnassa huomioitiin lisäksi se, ettei jatkajalle tule vuokran suuruuden vuoksi taloudellisia haasteita.

Luopujat pitivät hyvänä asiana tilan toiminnan jatkumista, vaikka jatkaja ei ollut sukulainen ja vuokra-ajan päätyttyä hän lopettaisikin tilanpidon. Toiminta saisi kuitenkin jatkua vielä vuokra-ajan verran ja jatkaja pääsisi tutustumaan tilanpitoon ilman lopullista sitoutumista tilaan.

Jatkajan ja luopujan välinen avoimuus, luottamus ja kunnioitus ovat suuressa roolissa onnistuneessa omistajanvaihdoksessa.

Tulevaisuudessa tulee etsiä ratkaisuja siihen, kuinka luopuja ja jatkaja saadaan kohtaamaan helpommin ja omistajanvaihdosprosessi liikkeelle. Tähän voitaisiin pohtia ”tilatinderiä” tai verkkosivustoa, joka toimisi kohtauspaikkana.

Myös luopujien huomioiminen omistajanvaihdoksessa on tärkeää, koska lähes kaikki neuvonta omistajanvaihdoksessa painottuu jatkajalle. Luopujille voitaisiin suunnitella tukitoimintaa tai vertaistukea, jossa voitaisiin keskustella luottamuksellisesti luopumiseen liittyvistä asioista.

Myös maatalouspolitiikassa olisi syytä pohtia, kuinka nuoret yrittäjät innostuisivat alalle ja kuinka saadaan toimivia maatiloja myyntiin riittävän ajoissa ennen kuin toimintaa ehditään lähteä ajamaan alas.

Mira-Kaisa Aittola

Titta Tähtivaara

agrologi-opiskelijat

Savonia-ammatti­korkeakoulu

Lue lisää

He ostivat 14 miljoonan euron maatilan: Neljä paikallista viljelijää, johtoon astuu 23-vuotias William Kartz Johansen

Ravintolamyyntiin keskittyvä maatila joutui myymään osan pelloistaan: "Toivottavasti ravintolat autetaan kriisistä yli, jotta meillä olisi asiakkaita jatkossakin"

Metsätilan arviointi koostuu monesta

Tämän maatilan tulevaisuutta ei kahlittu syytingillä – sopimuksessa on ylipäätään hyvä noudattaa "aamutossusääntöä"