Mielipiteet

Liikenteen uudistus avaa uusia mahdollisuuksia

Mielipiteet 01.06.2018

Maaseudun asukkaiden on oltava valmiita kokeilemaan uusia toimintatapoja.

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi lehtijutun otsikolla ”Taksilaki huolettaa liikennöitsijää” (MT 18.5.). Jutussa pohditaan, kuinka takseihin liittyvän lainsäädännön muutos mahdollisesti vaikuttaa maaseudulla. Vastaavanlaisia kirjoituksia on voinut lukea melko usein eri medioista tänä keväänä.

Tosiasiassa liikenne uudistuu parhaillaan monella tavalla ja tasolla, laajemminkin kuin taksien osalta.

Liikennepalvelulaki eli laki liikenteen palveluista on keskeisin lainsäädännöllinen muutos. Se tulee voimaan 1.7.2018. Lakimuutosten yhtenä tarkoituksena on sujuvoittaa kuljetuksia karsimalla niin sanottuja Suomi-lisiä liikennelainsäädännöstä. Yksi osa tätä kokonaisuutta on taksialan sääntelyn vähentäminen.

Muut osat liittyvät esimerkiksi tavaraliikenteeseen, linja-autoliikenteeseen, kuljetuksiin liittyvien lupaehtojen keventämiseen sekä liikenne­alan viranomaisten tekemän valvonnan vähentämiseen.

Vastaavanlaista uudistusta liikenteen lainsäädännön osalta ei Suomen historiassa ole ollut vuosikymmeniin. Kyse ei siis ole pykälien pienestä päivittämisestä eikä ainoastaan taksiin kohdistuvasta laki­uudistuksesta.

Liikenteen lainsäädännön lisäksi liikennealan yritysten toimintakenttä, viranomaisten työnjaot, kulkuvälineissä käytettävät polttoaineet ja ihmisten liikkumistottumukset ovat muuttumassa. Digitaaliset välineet, kuten ohjelmistot ja sovellukset, kehittyvät sisällöllisesti. Lisäksi niiden käytöstä tulee kaiken aikaa arkipäiväisempää, myös liikenteessä.

Nämä muutokset koskettavat niin maaseudun asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjiä kuin kuntien, tulevien maakuntien ja valtion viranhaltijoita ja luottamushenkilöitäkin.

Maaseutu hyötyy näistä uudistuksista ja muutoksista, jos ne osataan hyödyntää. Se edellyttää uusien toimintatapojen omaksumista ja käyttöön­ottoa sekä monista vanhoista toiminta­malleista luopumista. Liikenteen muuttuvat olot kannattaisi hyödyntää useista syistä joka puolella Suomea.

Kuljetukset ja palveluiden äärelle pääseminen ovat yksi yleisimmistä murheen­aiheista maaseudun asukkailla. Liikenne­palvelulailla halutaan muun muassa helpottaa henkilö- ja tavaraliikenteen yhdistelyä.

Ajatellaanpa asiaa esimerkiksi paikallisen leipomon kautta. Leipomon pakettiautot kuljettavat arkiaamuisin leivät ja pullat kauppoihin eri puolille maakuntaa. Tällä hetkellähän paluumatka ajetaan yleensä tyhjänä. Syynä tähän on muun muassa se, että lupajärjestelmät ovat olleet kankeat, yhdistelyyn ei ole ollut näppäriä ohjelmistoja, kuljetuksissa ei ole totuttu tekemään yhteistyötä eri yrittäjien kesken ja ihmisiä on saanut kuljettaa vain henkilöautoissa, pikkubusseissa tai linja-autoissa.

Jatkossa paluumatkalla pakettiauton etupenkillä voisi matkustaa henkilö tai tavaratilassa jotain muuta tavaraa. Tällainen toiminta on mahdollista, koska lupaehdot kevenevät. Ihmisiä saa kuljettaa eri kalustolla, kuten tuolla pakettiauton etupenkillä, ja helppokäyttöisiä yhdistelyohjelmistoja alkaa tulla markkinoille.

Arkipäivän sujuvuuden esteenä ei jatkossa ole liikennealan lainsäädäntö, vaan korostuneemmin asukkaiden, yritysten ja julkisorganisaatioiden tottumukset ja toimintatavat.

Osa-aikainen taksiyrittäjyys on mahdollista jatkossa. Tämä madaltaa kynnystä taksiyrittäjyyteen alueilla, joilla koko­aikainen toiminta on kannattamatonta.

Maaseudun asukkaiden tehtävä on olla valmiita kokeilemaan uusia toimintatapoja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi kimppakyytiohjelmistoihin, kunnan uudella tavalla tarjoamaan asiointiliikenteeseen tai taksiyrittäjän suunnittelemiin uusiin taksipalveluihin.

Palvelu tai yritys jatkaa toimintaansa, jos sille löytyy tarpeeksi käyttäjiä. Siksi asukkaidenkin rooli on tärkeä liikenteen muuttumisen kokonaisuudessa.

Ihmiset ja yritykset tekevät itse päätöksensä liikkumisestaan. Kuitenkin yleisellä mielipiteellä ja vallitsevalla hengellä on merkitystä siihen, kuinka innokkaasti tai epäillen suhtautuu uusiin liikkumis- tai kuljetustapoihin. Siksi lähivuosina olisi hyvä tutustua jopa kylä- ja muissa yhdistyksissä liikenteen uusiin tuuliin ja miettiä, kuinka näitä hyödynnetään omalla alueella.

Maaseutukunnat ovat kuljetusyritysten asiakkaita koulu- ja tavarakuljetusten sekä vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen osalta. Näitä hankkiessaan kunnat voivat osaltaan edistää henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuutta sekä uudenlaisten palveluiden yleistymistä.

Kuljetukset ovat osa meidän jokaisen arkipäivää. Ne rullaavat paremmin, kun eri toimijat maaseudulla tekevät yhteistyötä.

Heli Siirilä

Projektipäällikkö

Vaasan yliopisto

Levón-instituutti

Aiheeseen liittyvät artikkelit