Mielipiteet

Tutkimus laittaa metsien tuulituhoriskit kartalle

Tuulituhot ovat vakuutus- korvauksilla mitattuna metsätuhoista kaikkein merkittävimpiä.

Metsätuhojen pelätään lisääntyvän tulevaisuudessa, ja myös myrskyjen aiheuttamien tuhojen ennustetaan kasvavan Suomessa. Uuden tutkimuksen avulla Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tuotetaan tietoa, jolla metsien tuulituhoriskien hallintaa voidaan parantaa.

Myrskyt aiheuttavat taloudellisesti merkittäviä metsätuhoja Suomessa. Tuulituhot ovat selvästi merkittävin tuhonaiheuttaja, kun katsotaan vakuutusyhtiöiden maksamia euromääräisiä korvauksia metsätuhoista. Tämän lisäksi myrskyissä sähkölinjoille, teille tai rakennusten päälle kaatuvat puut aiheuttavat huomattavia materiaalisia vahinkoja ja usein pitkiäkin katkoja sähkön jakelussa.

Toistaiseksi myrskyjen aiheuttamat metsätuhot ovat Suomessa olleet pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa vuoden 2005 Gudrun-myrsky tuhosi metsää noin 70 miljoonan kuutiometrin edestä. Suomessa mittakaavaltaan suurimpia tuhoja ovat olleet esimerkiksi kesän 2010 ukkosmyrskyjen aiheuttamat arviolta 8,1 miljoonan kuutiometrin puustotuhot.

Nykyistä suuremmat myrskytuhot ovat kuitenkin Suomessakin todennäköisiä tulevaisuudessa. Tähän syynä ovat etenkin aiempaa leudommat talvet, joiden aikana maaperän routa ei enää ankkuroi puita tukevasti maahan syys- ja talvimyrskyjen aikana. Myös itse myrskyjen esiintymistiheys ja tuuliolosuhteet voivat muuttua tulevaisuudessa.

Jotta myrskyjen aiheuttamiin metsätuhoihin voidaan vaikuttaa, täytyy riskeistä ja niiden jakautumisesta erilaisissa metsissä olla tarkkaa ja luotettavaa tietoa. Luken ja Metsäsäätiön yhteisrahoitteisessa MyrskyPuu-projektissa pyrimme vastaamaan tähän haasteeseen. Projekti tuottaa karttamuotoisen ennusteen Suomen metsien tuulituhoherkkyydestä, jota voidaan hyödyntää metsänhoidon suunnittelussa.

Kartta tulee kuvaamaan tuulituhon todennäköisyyttä nykyisissä tuuliolosuhteissa, ja se yhdistää koko maan kattavaa tietoa eri tekijöistä, jotka vaikuttavat metsien tuulituhoherkkyyteen, kuten puuston ominaisuuksista, ja kasvupaikan tuulisuudesta, maaperästä ja ilmastosta.

Tarkoituksena on, että lopputulos on mahdollisimman helposti tulkittava kartta, jonka käyttöön ei tarvita erikoisosaamista. Karttapalvelusta voi esimerkiksi käydä katsomassa oman metsänsä herkkyyttä tuulituhoille.

Metsänhoidon avulla voidaan vaikuttaa tuhojen todennäköisyyteen, ja karttamuotoisen tuhoriskitiedon avulla metsätuhot voidaan huomioida aiempaa paremmin ja paikallisemmin osana metsänhoidon suunnittelua.

Tyypillisimmillään tuulituhot syntyvät esimerkiksi tuoreen hakkuuaukean reunoille tai vastaharvennettuun metsikköön. Tämä johtuu siitä, että tuulensuojassa kasvaneet puut joutuvat yllättäen alttiiksi voimakkaammille tuulille. Sen sijaan tuulisilla paikoilla kasvaneet puut ovat sopeutuneet koviin tuulennopeuksiin paremmin.

Tuulituhojen näkökulmasta harvennukset kannattaa tehdä ajoissa, sillä pitkään tiheässä metsikössä kasvaneet puut ovat herkkiä kaatumaan, kun ne joutuvat harvennuksen jälkeen alttiiksi aiempaa kovemmille tuulille.

Kohteen tuulituhoalttius voidaan huomioida puulajia valitessa. Matalajuurinen kuusi kaatuu kovassa tuulessa juurineen helpommin kuin mänty, jonka juuret ulottuvat syvemmälle. Lehtipuut ovat taas syysmyrskyjen aikana vähemmän herkkiä tuulituhoille kuin kesällä, koska lehdettöminä niissä on vähemmän tarttumapintaa tuulelle.

Myös kasvupaikan ominaisuudet, kuten maaperä, paikalliset maaston muodot ja talvisen routakauden pituus, vaikuttavat tuulituhojen esiintymisen todennäköisyyteen.

Myrskytuhot ovat yhteydessä muihin metsätuhoihin, ja metsätuhoja tulisi siksi käsitellä yhdessä, laajempana kokonaisuutena. Heikot ja vaurioituneet puut ovat alttiimpia erilaisille tuhoille, ja suuret määrät tuulen kaatamia puita lisäävät riskiä kaarnakuoriaistuhoista. Niinpä tuhojen torjunta ja kaatuneiden puiden korjaus on tärkeää jatkotuhojen estämisen kannalta.

Kaatuneiden puiden määrän ollessa riittävän suuri, myös laki edellyttää puiden pois korjaamista.

Metsien moninaisten tuhojen aiheuttamien haasteiden takia Luken tuulituhoriskiä kuvaavaan karttapalveluun on tarkoitus myöhemmin yhdistää tietoja ja ennusteita myös muista metsätuhoista. Tuulituhojen jälkeen seuraavana vuorossa ovat metsien lumituhoherkkyydestä kertovat kartat.

Tuulituhoriskikartan ja siihen liittyvän nettipalvelun ensimmäinen versio julkistetaan syksyn aikana, virallinen julkistaminen tapahtuu Luken Metsäareenassa 9.lokakuuta.

Susanne Suvanto

tutkija, FT

Luonnonvarakeskus

Lue lisää

Lukelta uusi karttapalvelu: Nyt voit tarkastaa oman metsäsi tuulituhoriskin

Metsätuhot eivät ole laantuneet Keski-Euroopassa – suomalaiset ryntäsivät avuksi Saksan kirjanpainajatuhoihin, mutta kehno sää ja huono puumarkkinatilanne kiusaavat

Tältä näyttää järeiden tuhopuiden korjuu Saksassa – "Luonnonsuojelijat sanoo, että metsäkoneet tuhoaa metsää"

Itä-Suomea riepotellut Päivö-myrsky kaatoi pääasiassa yksittäisiä puita – kuiva maaperä saattoi pelastaa pahemmilta tuhoilta