Geenivaramme ovat kovaa valuuttaa tulevaisuuden ruuan viljelyssä - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Geenivaramme ovat kovaa valuuttaa tulevaisuuden ruuan viljelyssä

Laaja geenipankki on korvaamaton luonnonvara ja eloonjäämisen edellytys tulevaisuudessa.

Pohjoismaiden ruoka- ja maatalousministerit kokoontuivat syyskuussa Tukholmaan keskustelemaan maatalouden kriisitilanteesta kuivan ja kuuman kesän jälkeen sekä pohtimaan, kuinka vastaavat ruuantuotannon kriisit tulevaisuudessa käsitellään. Geneettinen monimuotoisuus on tärkeä osa ratkaisua.

Viime aikojen äärimmäiset sääolot ovat osoittaneet, että meidän on sopeuduttava uuteen todellisuuteen, jossa ilmasto on kosteampi ja kuumempi ja johon kuuluu enemmän äärimmäisiä säätapahtumia.

Ilmasto- ja kestävyysstrategioilla yhteiskuntamme pyrkii valmistautumaan myös tulevaisuuden ruuantuotantoon. Olennainen osa strategista varautumista on viljelykasvien jalostaminen eli lajiston sopeuttaminen lähitulevaisuudessa yleistyviin sääoloihin ja muuttuvan ilmaston mukanaan tuomiin kasvintuhoojiin.

Geenivarat eli eliöiden meille hyödyllinen geneettinen aines on kaiken kasvinjalostuksen perusta. Kyse voi olla jalostetuista kasvilajikkeista ja kotieläimistä tai perimältään mahdollisesti hyvinkin hyödyllisiksi osoittautuvia ominaisuuksia kantavista luonnonkasveista.

Suorarunkoinen puu, kuivuutta ja tauteja kestävät viljat tai karuissa oloissa proteiinirikasta ja juustonvalmistukseen hyvin soveltuvaa maitoa tuottava pohjoissuomenkarja ovat esimerkkejä geenivarojen kautta saaduista hyödyistä. Jalostettujen rotujen syrjäyttämä pohjoissuomenkarja esimerkiksi ei tuota yhtä paljon maitoa kuin jalostetut rodut, mutta sen muut ominaisuudet, kuten sopeutuminen kuivuutta sietävien heinälajien hyödyntämiseen, ovat korvaamattoman arvokkaita tulevaisuuden maatalouden muuttuvissa edellytyksissä.

Vain riittävän laaja geenivaranto antaa edellytykset lajin sopeuttamiselle muuttuvan ympäristön tarpeisiin. Jos esimerkiksi pohjoissuomenkarja kuolisi sukupuuttoon, menettäisimme myös lopullisesti kaikki sen jalostuksellisesti arvokkaat ominaisuudet.

Sama koskee pohjoismaisen geenivarakeskus NordGenin pakastimissa säilytettyjä siemeniä, joista monia ei enää muualta löydy. NordGen on pohjoismaiden yhteinen geenipankki ja geenivarojen osaamiskeskus, jonka pakastimissa Ruotsin Alnarpissa säilytetään 35 000 lajikkeen siemeniä.

Geenipankistamme löytyy muun muassa ohraa 1800-luvulta, erinomaisen talvenkestävä Ensi-ruis ja Lemin punainen -peruna, jonka sotilaat toivat kotiin Krimin sodasta 1850. Jokaisella kokoelman heinälajikkeella, vihanneksella, viljalla, palkokasvilla ja perunalla ei ole vain omaa yhteisestä kulttuuriperinnöstämme kertovaa historiaa vaan myös geenivaroja, jotka voivat osoittautua ratkaiseviksi tulevalle ruuantuotannollemme.

Esimerkkejä on monia: unohdettu heinälajike, jonka syvät juuret selviävät pitkistä kuivajaksoista, uusi, vielä tuntemattoman taudin kestävä puu, pitkiin valoisiin kesiin ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuneiden kasvien siemenet tai siemenet, joilla on ratkaisevan tärkeitä ominaisuuksia uusiin bioteknologisiin ratkaisuihin, joita muuttuva ilmasto meidät pakottaa keksimään.

Geenivaroilla voi olla tärkeä rooli myös esimerkiksi Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisessä. Baltian- ja Pohjoismaiden jalostajien ja tutkijoiden yhteinen Baltic Wheat -verkosto selvittää keinolannoituksen ja torjunta-aineiden tarpeen vähentämistä juuri kasvinjalostuksen keinoin.

Laaja geenipankki on korvaamaton luonnonvara ja eloonjäämisen edellytys tulevaisuudessa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisella ja sen kautta rahoitetulla NordGenillä on vastuu yhteisen aarteen hoitamisesta. Viljelykasvien siemenpankkien lisäksi NordGenin tehtävä on varmistaa, että Pohjoismainen yhteistyö eläingeenivarojen ja metsäpuiden geenivarojen säilytyksen ja käytön osalta toimii.

Yhteistyössä Norjan valtion ja Crop Trust -organisaation kanssa NordGen vastaa Huippuvuorilla sijaitsevasta Svalbardin siemenholvista, joka on koko maailman geenipankkien kasvigeenivarojen varmuusvarasto.

Geenivarojen avulla meillä on mahdollisuus tuottaa uusia kestäviä ratkaisuja pohjoismaiden, sekä nykypäivän että tulevaisuuden, väestöä suosivalle vihreälle kasvulle.

Lise Lykke Steffensen

johtaja

NordGen

Lue lisää

Ilmastonmuutoksen runtelema Tuomiopäivän holvi yhä remontissa – kurkista arktisen siemenpankin sisälle

Viljelykasvien geenivarat rakentavat siltaa tulevaisuuteen

Sisukas suomenkarja pitää pohjoisen puolta – Lelu-sonnille ja treffi-ilmoituksella löytyneelle Huldalle tiedossa jälkikasvua

Farmarin kotieläinkentällä on runsaudenpulaa