Mielipiteet

Voisiko kanahaukan kaupallistaa?

Mielipiteet 22.10.2018

Kanahaukka on löytänyt jo kaupunki­keskukset ja taajamat, jossa se pesii ja pyydystää.

Kanahaukasta on tullut brändi­tuote maailmalla. Suomesta salakuljetetaan kanahaukan munia ja poikasia Eurooppaan ja Lähi-itään sakka. Siellä ne menevät keräilijöille, lintu­tarhoihin ja metsästäjille käytettäväksi koulutettuina haukkametsästykseen. Rahat valuvat salakuljettajille.

Väitetään, että täysi­kokoisten lintujen hinnat saattavat nousta mustassa pörssissä jopa sataantuhanteen euroon. Eikö tällöin kannattasi kanahaukan kaupallistaminen? Se palvelisi laillisuutta ja kotimaista toimintaa.

Samalla se poistaisi kannan liiallisen kasvun ja mahdollistaisi laillistetut tulot, eikä enää vaadittaisi haukkojen tappamista.

Kaupallistaminen tukisi myös kotimaisen haukkametsästyksen harjoittamista. EU-lainsäädäntö sallii haukkojen kouluttamisen metsästykseen.

Niiden alkuperä pitää kuitenkin pystyä todistamaan.

Kanahaukka (Accipiter gentilis) on keskikokoinen, roteva ja pitkäpyrstöinen päiväpeto­lintu. Ravinnokseen se käyttää lintuja ja nisäkkäitä.

Kanahaukan pesimäalue ulottuu Länsi-Euroopasta halki Venäjän Tyynenmeren rantaan ja Japaniin. Se pesii myös Pohjois-Amerikassa.

Maailman kanahaukka­populaation arvioidaan olevan yli 500 000 yksilöä.

Kanahaukka on pääasiassa paikkalintu, mutta erityisesti nuoret linnut ovat yleensä lyhyen matkan muuttajia. Kanahaukka pesii myös koko Suomessa ulkosaaristoa ja tunturipaljakoita lukuun ottamatta.

Suomen kanahaukkakanta on noin 5 000–6 000 paria, joka on varmaan alakanttiin laskettu, kuten meillä yleensä kaikki petoeläimet.

Kanahaukka on Suomessa rauhoitettu kokonaan luonnonsuojelun nojalla. Tapetun tai vahingoitetun linnun sekä munapesueen ja pesäpoikueen ohjeellinen korvausarvo on 757 euroa.

Suomessa kanahaukan pesimäkauden osittainen rauhoitus tuli voimaan 1979 ja täysrauhoitus 1989.

Kanahaukka ei silloin, eikä nytkään ole uhanalainen eläin. Päinvastoin se sopeutuu hyvin muun muassa metsä­hakkuisiin ja löytää vaivattomasti itselleen uuden lisääntymis- ja pesintäalueen.

Varsinkin nyt, kun kanalintukannat ovat taantuneet, aiheuttavat talvehtivat kanahaukat suuren uhkan. Ne tappavat jopa 60 prosenttia naarasteeristä ja riekoista.

Pohjanmaan lakeuksilla peltopyyt ja fasaanit ovat varsin suuressa vaarassa, sillä parven löydettyään kana­haukat tappavat koko parven. Sen jälkeen ne etsivät lähistöltä uuden parven, jolla on sama kohtalo.

Varsinkin ruokinta­paikat ovat suuressa vaarassa muodostua myös haukkojen ruokapaikaksi, jos niitä ei voida hävittää, ja kaupallistaminen mahdollistaisi niiden poistamisen ilman tappoa ja taloudellisesti.

Kanahaukka on löytänyt jo kaupunkikeskukset ja taajamat, jossa se pesii ja pyydystää. Tämä jo osoittaa, että se ei enää kaipaa pesiäkseen synkkiä vanhoja metsiä ja kuusikoita, joilla argumenteilla muun muassa perusteltiin täysrauhoitusta. Kanahaukka on sopeutunut muuttuvaan ja muuttuneeseen ympäristöön.

Metsästäjille on turhaa asettaa saaliskiintiöitä. Kanahaukka pyydystää joka päivä ilman rajoituksia ja kiintiöitä, joten se aiheuttaa tällä hetkellä suurimman uhan riista­linnuille.

Metsästyslain uudis­tuksen ollessa vielä kesken tulisi metsästäjien ja alan toimijoiden olla hereillä, jotta kanahaukan täysrauhoitus saataisiin kumotuksi ja näiltäkin osin byrokratiaa puretuksi ja saada sen kaupallinen toiminta aikaiseksi.

Kaupallistaminen pienentäisi kanahaukan tuhoisaa vaikutusta riistalintuihin ja muihin ravintoeläimiin.

Lisäksi kaupallistaminen lopettaisi kanahaukan vihaamisen, koska siitä voitaisiin saada tuottoa.

Maanomistajalle pitäisi suoda mahdollisuus tähän lainmuutoksella.

Se, jonka maalla haukka pesisi, voisi hyödyntää pesintää kaupallisesti. Silloin pesintäpaikkoja suojeltaisiin ja jopa edistettäisiin uusien pesäpaikkojen syntymistä. Samalla maanomistaja pitäisivät huolen, että pesiä ei tuhota laittomasti.

Kaupallistaminen mahdollistaisi myös kotimaisen haukkapyynnin kehittymisen. Metsästyshaukkojen saanti on hyvin vaikeaa. Miksi emme käyttäisi tätä uudistuvaa luonnonvaraa kaupallisesti?

Suomessa on tiettävästi yksi metsästyskäyttöön koulutettu kanahaukka ja se on tuotu Englannista. Miksi ei samalla annettaisi mahdollisuutta tarhata lintuja myös meillä?

Haukkoja ei tarvitsisi luovuttaa ilmaiseksi, sillä EU:ssa ja Lähi-idässä riittää ostovoimaa ja kysyntää. Miksi jättäisimme tämän mahdollisuuden käyttämättä?

Mikä olisikaan hienompaa metsästystä kuin seisova koira ja metsästävä kanahaukka?

Tuomo Karsikas

tietokirjailija

luontokuvaaja

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT